18. maaliskuuta 2019

Kroppa kiukuttelee liikunnalle

Huomenna käynnistyy raskausviikko 16, enkä ole ollut oikeastaan koko sinä aikana fyysisesti kovinkaan aktiivinen. Tai no, varmasti aktiivisempi, kuin moni muu, mutta tämäkin asia on kiinni lähtökohdista, mihin sitä vertaa.

liikunta crossfit urheiluvarusteita
Seesteinen hetki ennen kovan CrossFit treenin alkua

Ennen raskautta ehdin harrastaa intohimoisesti CrossFitiä 4 x viikossa puolen vuoden ajan. Tein itsestäni aamuihmisen ja treenasin 6:30 tunneilla. Sitä ennen olin käynyt koiran kanssa ulkona ja matkustanut boxille. Joulukuussa aloin ihmetellä, kun kroppa väsyi oudosti, treeneissä sattu rintoihin, hengästytti enemmän kuin ennen ja muutenkin tuntui, että voimat loppuvat kesken. Sitten iski hirveät pakaralihaskrampit ja -tulehdukset päälle niin, että jouduin lihasrelaksantti,- Panadol- ja Burana kuurille. Tulin siihen tulokseen, että treenimäärä oli minulle liikaa. Kehoni ei ilmeiseti palautunut, vaikka hemmottelin sitä viikottain kolmen treenittömän päivän lisäksi venyttelyillä ja hieronnoilla.

putkirulla hierontapallo
Kehonhuoltovälineitä


Päätin antaa kropalle kunnon levon ja pistin treenit määrittämättömäksi ajaksi tauolle. Tauosta tulikin pidempi, mitä olin osannut kuvitellakaan. Saati, että olisin osannut kuvitella syyn, mikä tuon kaiken temppuilun ja tauon tarpeen kropalleni aiheutti Se olit sinä, jonka ei pitänyt enää koskaan olla mahdollista saapua tähän maailmaan. Tätä samaa kiukuttelua kroppani jatkaa edelleen fyysisen rasituksen osalta raskauden kiitäessä kovaa vauhtia kohti puoliväliä.

kävelyllä kevät lätäkkö kumisaappaat
Koiran kanssa rennolla kävelyllä keväisissä lätäköissä
Käyn joka päivä 3-4 kertaa koiran kanssa ulkona. Yksi niistä on päivän päälenkki. Raskauteni myötä  se päälenkki on lyhentynyt ja hidastunut. Jos kävelen entistä reipasta tahtia, (ala)vatsaan alkaa lähes välittömästi sattumaan ja vihlomaan. Kun hidastan vauhtia, se loppuu. Lisäksi hengästyn ylämäissä ihan ennen näkemättömällä tavalla. Samoin, jos kiipeän kolmet portaat kotiin. Samat oireet tapahtuu uidessa. Ennen raskautta vetäsin kilometrin, reilunkin, eikä paljon tuntunut missään. Nyt raskausaikana olimme isäsi kanssa uintitekniikkakoulussa, joka oli tosi kiva kokemus, mutta en sielläkään hengästymistäni ja alavatsan oireista johtuen voinut ottaa kaikkia tehoja irti. Saati, että olisin palannut CrossFitin parin. Lisäksi hemoglobiinin romahtamisesta johtuen olen ollut todella väsynyt ja se on myös osaltaan tehnyt oloni flekmaattiseksi ja vähentänyt haluja liikuntaan. Niin, ja kärsinpä edelleen oikeanpuolen pakaralihanksen tulehduksesta ja krampeista. Alavatsalihaksia en ole voinut käyttää enää aikoihin. Olen joutunut opettelemaan mm. nukkuessa kääntymiseen aivan uudenlaisen tavan.

polku lumi jää kevät
Ei vielä niin keväistä ihan jokapaikassa


Minulla on ollut paikoittain hieman vaikeuksia hyväksyä ja ymmärtää sitä, että kroppani ei nyt kestä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, kuten aiemmin. Kaikki muutokset käy niin nopeasti, ettei pää meinaa pysyä perässä. Aiemmin niin aktiivinen ja liikuntaa janoava kehoni kaipaa nyt enimmäkseen lepoa. Kyllä ihmisen keho on viisas, kun sitä vain kuuntelee.

<3. Jennyfer

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tarkastetaan ennen niiden julkaisemista