17. huhtikuuta 2019

Liitoskivut ja muita vaiettuja oireita

Raskaus sisältää paljon vaiettuja ja ääneen sanomattomia asioita. Yksi näistä on liitoskivut ja minun kohdallani monta muutakin vähemmän mainittua, joskin täysin normaalia raskauden aikaista oiretta. Liitoskipuni alkoivat rv 19 lopussa ja mikäli lukemiani artikkeleita on uskominen, pääsen niistä eroon viimeistään muutama kuukausi synnytyksen jälkeen.


Mitkä ihmeen liitoskivut? En ollut ikinä aiemmin kuullutkaan moisista, en tosin ole ikinä aiemmin ollut raskaanakaan, ennen kuin neuvolassa niistä edellisellä kerralla mainitsivat. Käynnillä tuli keskityttyä muihin asioihin, joiden jalkoihin nämä mystiset liitoskivut jäivät, joten googletin ne sitten myöhemmin illalla kotona. En ole ikinä kuullut kenenkään raskaana olevan ystäväni tai tuttavani, saati kenenkään muunkaan mainitsevan näistä sanaakaan, joten kyseessä lienee yksi koko raskausprosessin vaietuista asioista, joita se tuntuu olevan pullollaan.

vauvamaha rv20
Tässä tuolissa jos missä rentoutuu vauvamahan kanssa


"Eikä se Linea Negrakaan lähde navasta alas- vaan ylöspäin."


Vaietut raskausoireet

Minäpä sanon sen nyt suoraan: liitoskivuissa häpyluuhun saatttuu niin että tuntuu. Miksi näin luonnollinen tapahtuma, raskaus, sisältää niin paljon vaiettuja ja ääneen sanomattomia aiheita? Liitoskipujen lisäksi en ole esimerkiksi ikinä kuullut, että kenenkään muun raskaana olevan keho olisi joutunut sellaisen vaalean untuvaisen karvoituksen valtaan, jossa oma alavatsa ja -selkä sekä pakarani ovat. Google osaa onneksi kertoa senkin, että kyseessä on ihan normaali raskauden aikainen ilmiö, joka johtuu hormooneista. Eikä se Linea Negrakaan lähde navasta alas- vaan ylöspäin. Niin ikään normaalia, joskaan ei yleisempää näin päin. Niistämisestä puhumattakaan. Ei, se ei ole läheskään joka kerta räkää, mitä sieltä sieraimista ulos putkahtaa, vaan verta. Ja sitähän sitten riittää.

vauvamaha rv20
Maha kasvaa vauhdilla


Liitoskipujen alku

Minulla liitoskivut alkoivat pari päivää sitten, raskausviikon 19 aivan lopussa. Ihmettelin sunnuntaina autosta noustessani ja lähtiessäni kävelemään, miten ihmeessä häpyluuhun voi joka askeleella sattua niin paljon. Se, että tunne oli voimakas nimenomaan luussa, oli kummastuttavaa. Tunne helpotti, kun olin hetken kävellyt ja ajattelin kivun johtuvan vain päivän rasitukseta, sillä olinhan ollut koko päivän Lapsimessuilla jalkojen päällä. Sama kipu toistui vielä illalla useamman kerran, kun nousin seisomaan. Edelleen laitoin kaiken rasituksen piikkiin. Maanantaina en ilmeisesti ehtinyt oireilla. Meillä oli isäsi kanssa mielenkiintoinen ilta peilin kiinnityksineen ja pinnasänkysi kasaamisen kanssa, joka ansaitsee ihan oman postauksensa. Tiistaina häpyluuni päätti jälleen ilmoittaa olemassa olostaan joka ikisellä kerralla, kun nousin töissä seisomaan ja lähdin kävelemään. Oli pakko kysyä jälleen Googlelta, mikä häpyluutani mahtaa vaivata. Se osasi tietysti heti kertoa, että minulla on alkanut liitoskivut, jotka todennäköisesti tulevat vatsan painon lisääntyessä vain pahenemaan, ja lakkaavat muutaman kuukauden sisällä synnytksestä. Ai kun kiva.

"Jatkuva pissalla ravaaminenkin on alkanut tuntumaan uudelta normaalilta."


Miten voit ja rehelliset vastaukset

Raskaana ollessa saa usein olla vastaamassa kysymyksiin voinnista. Minusta on mukavaa, kun ihmiset tuntuu silloin ihan aidosti ja oikeasti välittävän, miten minä voin. Pahoinvointi lienee yksi tunnetuimmista raskausoireista, mutta entä sitten, kun sitä ei ole eikä sitä ole ollut. Minulla on toki ollut ajoittaista väsymystä, erittäin voimakastakin, joka lienee toiseksi tunnetuin oire, mutta veikkaan sen ainakin näin toisella kolmanneksella johtuneen enemmänkin tulehtuneesta suolistostani, kuin raskaudesta. Jostain syytä en jaksa kuitenkaan useinkaan selittää kenellekään suoleni tilasta yhtään mitään. Eikä se johdu siitä, että en tohdi, en vain jaksa. Raskauteni on tähän asti ollut todella helppo ja melko oireeton. Jatkuva pissalla ravaaminenkin on alkanut tuntumaan uudelta normaalilta. Mitäpä jos minäkin aidosti ja oikeasti jatkossa vastaisin, että keskikehoni on vaalean untuvamaisen karvoituksen peitossa, nenäni vuotaa verta ihan koska sitä huvittaa ja seisominen sekä kävely tuntuu ihan kunnolla häpyluussa. Muuten menee kivasti, kiitos kysymästä.

Vauvamaha rv20
Istuminen on välillä jo haastavaa


Liitoskivut

Liitoskivut johtuvat kudoksia pehmittävän relaksaani-hormonin aiheuttamasta häpyluuliitoksen löystymisestä. Relaksaanin tarkoitus on valmistaa naisen elimistö synnytykseen pehmittämällä kudoksia. Häpyluuliitos sijoittuu häpyluun väliin.  Häpyluuliitoksen löystymisen sivuoireena voi syntyä kipua. Näin tapahtuu 10 prosentille odottajista. Liitoskipuja voi ilmetä jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Liitoskivuille on kuitenkin tyypillistä, että kivut voimistuvat raskauden loppua kohden. Kun odottajalle kertyy lisää painoa, myös häpyluuliitokseen kohdistuu enemmän rasitusta. Löystyminen voi äärimmäisessä tapauksessa estää kävelemisen kokonaan. Kipu tuntuu häpyluun kohdalla, alavatsassa, alaselässä, reisissä tai nivustaipeessa. Liitoskipuihin ei ole olemassa suoranaista hoitomuotoa. Lähde: vau.fi

Lue myös: 

<3. Jennyfer

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti