29. toukokuuta 2019

Yks norsu täällä moi

Vaikka raskaus onkin onnellisinta ja ihmeellisintä, mitä minulle on koskaan tapahtunut, en silti ole löytänyt nautintoa tästä kehollisesta norsunomaisesta olotilasta. Yksi asia kuitenkin tekee poikkeuksen, joka onkin koko raskauden paras juttu. Minkälaisia ovat raskauden jälkeiset kehohaaveeni ja kuinka kieroutunut kehonkuvani olikaan ennen raskautta? 


"Olet erityinen jo ennen syntymääsi, enkä voi vieläkään ymmärtää, miten ihmeessä olet päätynyt hedelmöittymään juuri minuun."


Olen tottakai maailman onnellisin siitä, että saan kokea raskauden, sillä teinhän reilu kolme vuotta sitten keväällä lapsettomuustuomion jälkeen pitkään töitä sen kanssa, kun lopulta hyväksyin, että en saa sitä koskaan kokea, eikä minusta tule koskaan äitiä. Siitä huolimatta ainut nautinto, mitä tästä koko raskauden olotilasta olen löytänyt, on sinun liikkeesi. Mikään ikinä eikä koskaan ei ole tuntunut niin hienolta ja ihmeelliseltä. Muuten olenkin pääsääntöisesti kokenut oloni tosi kömpelöksi ja tukalaksi tämän iso ja edelleen kasvavan vatsan kanssa, eikä kutakuinkin koko raskauden seuranneet alavatsa- ja liitoskivut asiaa myöskään paranna. Päivääkään tästä en silti antaisi pois, sillä kasvaahan sisälläni jotain äärimmäisen ihmeellistä, arvokasta ja tärkeää. Sinä. Olet erityinen jo ennen syntymääsi, enkä voi vieläkään ymmärtää, miten ihmeessä olet päätynyt hedelmöittymään juuri minuun.

Varhaisultrassa helmikuussa 2019
Varhaisultrassa helmikuussa 2019


"Yksikään kakslahkeisen hauis-, reisi- tai pakaralihas ei ole vahvempi kuin raskaana olleen ja synnyttäneen naisen keho."


Naisen keho se vasta vahva onkin

Vaikka raskauden, tai ainakin siitä seuranneen vatsan varsinaisen nautinnon puuttuessa, kannankin tämän kaiken suurella onnella ja ylpeydellä, en ole voinut välttyä ajatuksilta, ehkä paikoittain jopa haaveilta, raskauden jälkeisestä kehostani. Olo on usein niin norsu: kömöpelö, iso, lyllerö ja kankea, etten tunnista kehoani omakseni. Ei ehkä mene päivääkään, ettenkö ihmettelisi tätä kaikkea, mitä vartalolleni on tapahtunut ja vielä tapahtuu. Vaikka yleisesti ajatellaan, että miehen vartalo on fyysisesti naista vahvempi ja voimakkaampi, niin höpönlöpön. Yksikään kakslahkeisen hauis-, reisi- tai pakaralihas ei ole vahvempi kuin raskaana olleen ja synnyttäneen naisen keho. Minkä valtavan fyysisen työn se tekeekään uuden elämän edessä. 

Raskausviikko 25
Raskausviikko 25


"Olen 160 cm pitkä ja painoin 65 kiloa."


Kieroutunut kehonkuva

Raskauden jälkeisissä kehoajatuksissa, ja myös niissä -haaveissa, on osaltani kyse siitä, että pääsisin palaamaan takaisin siihen vartaloon, josta tälle uskomattomalle matkalle lähdin. Mutta tiedättekö, osaan arvostaa sitä kehoa vasta nyt. Silloin, ennen raskautta, koin itseni lihavaksi. Olen 160 cm pitkä ja painoin silloin 65 kiloa. Harrastin 4 x viikossa crossfitiä, 1 x uintia ja 7 x koiran kanssa lenkkeilyä. Sen lisäksi söin erittäin monipuolisesti ja terveellisesti. Näin jälkikäteen, ollessani nyt raskausnorsuna, voin vain todeta, että olinhan minä oikeesti kropaltani hyvässä kunnossa. Olen katsonut muutamia valokuvia niiltä ajoilta ja ihmetellyt, miten kierosti kehonkuvani silloin näinkään. Olen oikeastaan ollut hieman huolissani siitä, miten vääristynyt se kuva silmissäni on silloin ollutkaan. Olen nähnyt peilistä ihan eri kokoisen ihmisen, mitä todellisuudessa olen ollut. Nimittäin nyt, kun katson silloisia housujani, joihin en ole mahtunut sitten maaliskuun alun, mietin, että miten ihmeessä olen voinut mahtua niihin, niin pieniin housuihin, ja näyttää vielä mielestäni lihavalta!?!? Ne housut on XS-S kokoisia, joiten oikeesti kovinkaan isosta ihmisestä ei ole voinut olla kyse.

Raskausviikko 26
Raskausviikko 26


Uskon vahvasti siihen, että tämä raskaus tulee antamaan minulle ihan uutta suhteellisuudentajua sen jälkeisen kehoni osalta. Ehkä tarvitsen tämän ääripään, jotta osaan ja pystyn taas nähdä oikein ja arvostmaan jotain muuta. 

<3. Jennyfer

28. toukokuuta 2019

Ekoteko: Täydellinen suoritus vaatteiden loppuunkäyttämisen osalta

Minkälainen ihminen haluaisin olla vaatteideni osalta ja mistä löytää omaan tyyliin se persoonallinen juttu? Miten minimalismi ja ekologisuus näkyy minun vaatearjessani ihan niiden pienimpienkin yksilöiden osalta? Mitä kulutin totaalisen loppuun ja kuinka suuren tyydytyksen se toikaan? Missä vaiheessa ostin uutta ja kuinka paljon niitä sitten tarvitaankaan? Mielenkiintoista lukumatkaa yhdenlaisen ekoteon parissa. 


"Sehän on pelkkää rahan ja luonnonvarojen tuhlaamista."


Olen pitkään haaveillut siitä, että voisin olla sellainen ihminen, joka käyttäisi aina kaikki vaatteensa viimeisen päälle loppuun asti, ennen kuin laittaa ne pois. Että ne laitettaisi pois juurikin siitä syystä, että ne on niin kulunut, ettei niitä voi enää käyttää. Ihan liikaa olen sortunut siihen, että sitä on tullut vuosien myötä ostettua alennuksesta, halvalla ja millon mistäkin läjäpäin sellaista, mitä ei sitten lopulta käytäkään. Ihan hirvittää. Onneksi olen päässyt siitä huonosta tavasta irti ja eroon. Sehän on pelkkää rahan ja luonnonvarojen tuhlaamista, puhumattakaan niistä ihmisistä ja heidän palkoista sekä työolosuhteista, jotka niitä tekevät. En tarkoita, että haluaisin kulkea missään todella kulahtaneissa ja rispaantuneissa rönttösissä, kunnes ne totaalisesti repeää ja ratkeaa päälle, vaan että vaate olisi sen näköinen, että sitä on todella käytetty ja siitä on tykätty, eikä sen, että sitä on pidetty, pesty kerran ja roikotettu henkarissa.

kevät kengät ilman sukkia
Kevät ja kengät, jotka eivät sukkia kaipaa

Persoonallisuus ja huomionherättävyys pukeutumisessa

Ehkä oma tyyli on ajoittain kateissa, vaikka hyvin tiedänkin, minkälaisissa vaatteissa viihdyn kaikista parhaiten. Pitääkö ylipäätään olla mitään tiettyä tyyliä? Vaatekaapissahan voisi olla pieni setti hyvinkin erilaisia luottovaatteita, jolloin kyllästymistä tuskin pääsisi sitäkään vertaa tapahtumaan, kun nimenomaan olisi sitä erilaisuutta, eri tyylejä. Minusta olisi kuitenkin kiva löytää sellainen persoonallinen oma juttu, josta minut pukeutumisessani tunnetaan. Työpaikallani on eräs mies, jonka pukeutuminen on muuten aika perus, siniset kuluneet farkut ja melko tavallinen t-paita, mutta hänellä on joka päivä todella värikkäät ja/tai kirjavat, huomiota herättävät sukat jalassa. Lisäksi hän käärii hieman farkkujen puntteja, jotta sukat todella erottuvat. Jalassa on lisäksi avonaiset sisäkengät. Mielestäni aivan mahtavaa! Vaikka vaatekaappi muuten olis miten "tylsä" ja "perus", voi tuollaisilla pienillä ja edullisilla investoinneilla pukeutumisesta tehdä todella hauskan ja persoonallisen. Saman asian voisi ajaa näyttävät huivit, kaulakorut tai päähineet. Itse rakastan hattuja ja päässäni nähdäänkin usein sellainen. Ehkä niiden käytössä on, mutta itse hatuissa ei niinkään mitään järin personallista. Nekin kun ovat väreiltään sitä mustaa, harmaata ja valkoista.

"Olen jotenkin tässä raskausaikana, päälle sopivien vaatteiden vähyydessä, löytänyt pukeutumisen syvimmän ytimen."


Sukkien tuoma tyydytys

Koska olen sillä tavalla minimalisti, vaikkakin samalla melkoinen visualisti, että haluan kotonani olevan vain sen, mitä todella tarvitsee, pätee se sama ajattelumalli myös vaatteisiin. 31,5 neliön yksiössä, jota alkusyksystä asutan yhdessä sinun, "Oskarin" kanssa, ei onneksi liiemmin ole tilakaan millekään ylimääräisen säilömiselle ja hautomiselle, vaan jokainen hankinta on tehtävä perin pohjin harkiten. Minun vaatekaappini, ulkovaatteita lukuun ottamatta, on hyvin pieni. Vain yhdellä ovella, lyhyellä tangolla ja kolmella hyllyllä varustettu pieni komero, jossa nyt raskausaikana tyhjää tilaa on yllin kyllin ja se imee sisäänsä myös laukkuni. Olen jotenkin tässä raskausaikana, päälle sopivien vaatteiden vähyydessä, löytänyt pukeutumisen syvimmän ytimen, ja tulenkin kirjoittamaan siitä varmasti myöhemmin enemmän. Sen sijaan halusin jakaa teille nyt iloni siitä, kuinka todella käytin kaikki sukkani totaalisen loppuun, ennen kuin ryntäsin ostamaan uusia. Pärjäsin viimeiset viikot enää vain kahdella parilla, joista nyt viimeinenkin yksittäinen kappale sanoi sopimuksensa irti. Tilannetta tietysti helpotti se, että nyt on kevät ja minä kuljen pääsääntöisesti kaksissa sellaisissa kengissä, joissa en edes käytä sukkia. Sain valtavaa tyydytystä siitä, että olin käyttänyt jotain näin loppuun, ennen kuin heitin mitään pois tai ostin uutta tilalle, koska haluaisinhan olla se ihminen...

lempusukat
Olen vuosia käyttänyt tätä samaa sukkamerkkiä, josta en luovu

Minun ekologinen sukkatyylini

Minun kaikki sukkani ovat vuosikausia olleet täsmälleen samanlaisia ja aina samalta merkiltä, mustia ja lyhytvartisia. Koskaan ei pesun jälkeen tarvitse etsiä sukille pareja, koska kaikki ovat pareja myös keskenään. Jos yksi hajoaa, voi sen toisen vielä käyttää toisten kanssa ja niin edelleen. Näin saa lopulta myös useampia käyttöpareja, mitä sukkia on alun perin ollutkaan.  Nämä samat sukat sopivat niin arkeen kuin urheiluunkin. Vaikka kuinka ihailen kollegani persoonallista sukkatyyliä, minä en luovu omastani.
Paljonko niitä sukkia sitten tarvitaan? No ei paljonkaan. Koska minä jouduin nyt kerralla uusimaan koko sukkavarastoni, ostin 8 paria. Saman määrän, kuin minulla on alushousuja. Sukat ja alushousut vaihdan päivittäin. Kahdeksat alushousuni, niin ikään mustat ja kaikki samanlaisia, eivät lopu ikinä kesken. Siis että ikinä olisi ollut edessä sellainen tilanne, että ei olisi laittaa jalkaan puhtaita alushousuja. Tarvittava määrähän on riippuvainen pesutiheydestä. Kahdeksalla parilla, niin alushousuja kuin sukkiakin ja jokapäiväisellä vaihtorytmillä pärjää niin, että vaatteita pitää pestä vain kerran viikossa, joka on mielestäni vähän. Edellisen kerran ostin vastaavan sukkasettini n. 1,5 vuotta sitten. Näin ollen pärjäsin 8 sukkaparilla n. 550 päivää ja minulla oli joka päivä laittaa puhtaat (ja ehjät) sukat jalkaani. Tuo sukkasetti maksaa suunnilleen 26 euroa, joten investointi ei ole iso ja ne tuli todella käytettyä jokaista senttiä ja puuvillapoimua myöten.

loppuunkäytetty sukka rikki
Totaalisen loppuun käytetty viimeinenkin yksilö


Lue myös: 

<3. Jennyfer

27. toukokuuta 2019

Neljä viikkoa FitMamana

(Kaupallinen yhteistyö FitFarm kanssa)

Viikon teemana on ollut veden riittävä juominen. Sen lisäksi pohdin, ketä voimme syyttää ylipainostamme ja huonoista ruokailutottumuksista. Mikä on kauppiaiden vastuu vai onko sitä? Paljastan myös, minkälainen kauppalappuni ja ostoskorini on lähes poikkeuksetta, vaikka ruokavaliollani en edes kauppalappua kaikessa ruuan yksinkertaisuudessa, vaikkakin monipuolisuudessa, tarvitsekaan. Koostan joka päivä ruokani samalla tavalla perustuen tiettyihin perusraaka-aineisiin ja tiedän aina mitä ja kuinka paljon syön. Entäpä mitä hyötyä on raskauden tuomista kiloista? 


"Minulla ei ole koskaan mitä tänään syötäisiin -päivää."


Viikko on jälleen mennyt mukavasti edellisiä mukaillen. Edellisen viikon aikana olen kiinnittänyt erityisesti huomiota veden juontiin. Se on kyllä minun kompastuskiveni. Minä sentään kuitenkin tykkään vedestä, mutta siitä huolimatta en meinaa muistaa juoda sitä tarpeeksi. Limut ja mehut eivät ole olleet koko aikuisiällä juttuni, en tykkää niistä lainkaan, joten sen suhteen kehoni terveellinen nesteyttäminen on helppoa, koska jäljelle jää käytännössä vain se vesi. Tosin minun kohdallani myös tee, josta olen jollain tasolla myös riippuvainen. Herkemmin keitän ison kupin teetä kun juon lasin vettä. Nyt kun raskausaikana olen joutunut vähentämään teen juontia runsaasti, on veden juominen meinannut sitten paikoittain unohtua kokonaan. Minulla on ja kulkee vesipullo kokoajan vierelläni ja mukanani, joten sen huonosta saatavuudestakaan ei ole kyse. Miten siitä on vaan ajoittain niin vaikea hörpätä? Veden upeat vaikutuksetkin kun huomaa kehossa nopeasti. Iho pysyy kosteampana, pehmeämpänä ja mieli paljon pirteämpänä.

kestopilli vesilasi
Kestopilli apuna vedenjuonnissa


Minun ostoslistani

Emme tietysti voi syyttää ylipainosta tai huonoista ruokailutottumuksista kuin itseämme, koska sieltä kaupastahan tulee kotiin sitä mitä sieltä kannamme. Jos niitä huonoja valintoja kaappeihin kantaa joku muu samassa osoitteessa asuva, ei sekään ole syy niitä syödä, vaan sitten on löydettävä se tahdonvoima ja itsekuri olla koskematta niihin. Mietin myös sitä, että kuinka paljon kauppiaat päättävät siitä, mitä kotiin kannamme? En tarkoita, että voisimme tietenkään syyttää mistään heitäkään, mutta olen oikeastaan aika järkyttynyt siitä, mitä kaikkea meidän eteemme tarjolle kaupassa laitetaan. Ja tuotteet eivät varmasti ole kaupoissa sattumanvaraisessa järjestyksessä. Minun, vielä toistaiseksi yhden hengen talouden ostoskoriin päätyy keskikokoisen kaupan tuotevalikoimasta ehkä muutama prosentti, jos sitäkään. Kaupassakäynti ei tuota FitFarmin kautta oppimani ruokavalion osalta minkäänlaista tuskaa, minun ei oikeastaan koskaan tarvitse tehdä kauppalappua, sillä tiedän aina, mitä sieltä ostaa. Ostan aina samat tuotteet, mutta en tietenkään kaikkea joka kerta. Minulle monipuolisuus ei ole sitä, että keksii ja tekee erilaisia ruokia, vaan sitä, että se ruoka, missä muodossa ja minkä näköisenä sen ikinä sitten syökin, koostuu monipuolisista ruoka-aineista: proteiinista, hiilihydraateista, kasviksista, hedelmistä ja rasvoista. Minun monipuolinen ruokavalio ei myöskään koostu siitä, että ostan kaupasta mahdollisimman paljon erilaisia artikkeleita. Minun "kauppalappuni" on aina seuraava ja ostoskori sen mukainen, mikä kaapista on loppu:

  • Kasviksia (tuoreita ja pakaste) mielen mukaan
  • Kalkkunaleikettä
  • Kasvirasvapohjainen levite leivälle
  • Täysjyväruisleipä
  • Broilerin jauheliha
  • Teetä
  • Täysjyväpastaa
  • Kaurahiutaleita
  • Granolaa
  • Maitorahkaa
  • Smoothiemarjoja ja muita marjoja (pakaste)
  • Rypsiöljy
hedelmäsalaatti
Salaatti hedelmistä ja broilerin jauhelihasta


"Minä tiedän joka päivä mitä syön ja kuinka paljon."


Miten ruokani koostan

Minun päivän toinen pääaterioista perustuu aina tiettyyn määrään keitettyä pastaa ja paistettua kananjauhelihaa. Kasvikset sen ympärille valitsen sen hetkisen mieliteon mukaan. Sitten vaan kaikki sekaisin ja ei muuta kun syömään. En kaipaa lainkaan sitä, että ruuasta pitäisi valmistaa jotain erilaista. Minulle ne ruoka-aineet mitä syön, on ruuan eri olomuotoja tärkeämpää. Toinen pääaterioista, jos en syö sitä kodin ulkopuolella, koostuu joko samalla tavalla, tai sitten rakennan sen täysjyväruisleivän varaan. Ja tiedättekö, minulla ei ole koskaan mitä tänään syötäisiin -päivää. Ei koskaan. Minä tiedän joka päivä mitä syön ja kuinka paljon. Aamu-, väli- ja iltapalat ovat aina samanlaisia. Minulla on harvoin mitään ruokavalioni ulkopuolisia mielitekoja. Jos niitä jostain syystä on, syön niitä suurella nautinnolla ja hyvällä omallatunnolla. Sillä ei ole terveyden ja hyvinvoinnin kannalta mitään merkitystä, vaikka söisimme joka päivä samaa ruokaa. Merkityksellistä on vain ja ainoastaan se, mistä aineista ja määristä se syömämme ruoka koostuu. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko syömämme ruoka kylmää vai kuumaa, vaikkakin esim. kasvisten osalta tärkeät ravintoaineet, kuten vitamiinit säilyvät niissä kypsentämättöminä paremmin.

Pastasalaatti
Pastasalaatti

" Tiedän todella, miltä tuntui elää 15 kg kevyemmässä kropassa."


Raskauden tuomien kilojen hyötyjä

Raskaudesta on se hyöty kehon painoasioita ajatellen, että ne kilot tulevat tosi nopeasti ja samaan nousuun samassa ajassa pelkästään syömällä ilman raskautta, saisi todella nähdä vaivaa. Koska raskaana ollessa kilot eivät tule pitkän ajan kuluessa salaa hiippaillen, huomaa sen ylimääräisen painon tuoman tuskan ja tukalan olon herkemmin. Kun niitä kiloja rytisee kroppaan kovalla vauhdilla, huomaa sen, miten vaikea ja kömpelö olotila voi ollakaan. En usko, että tämä norsumainen olotila paljonkaan eroaa siitä, että olenko raskaan vai muuten vain ylipainoinen. Raskauden aikana ei vain ehdi pikkuhiljaa sopeutumaan ja tottumaan siihen nopeasti kasvavaan painomäärään. Koska tätä kirjoittaessa olen reilu 15 kg painavampi kuin n. 8 kk aiemmin, voin sanoa, että tiedän mistä puhun. Tiedän todella, miltä tuntui elää 15 kg kevyemmässä kropassa. Aivan hemmetin hyvältä! Raskaus saa ja pitääkin näkyä kehossa. Olen todella ylpeä siitä, että saan naisena käyttää vartaloani juuri siihen, mihin se on luotu: odotukseen, synnytykseen ja imetykseen. Saa tulla arpia eikä haittaa, jos ne tissitkään ei ole enää terhakkaimmillaan ja entisellään, mutta miksi ihmeessä haluaisin raskauden jälkeen kantaa tämänkaltaista norsumaista tukalaa ylipainoa ja olotilaa mukanani? Siitä ei ole mitään muuta kuin haittaa, ihan terveydellisestikin. Terveellisen, monipuolisen ja painon kurissapitävän ruokavalion osalta minä luotan FitFarmiin, enkä mihinkään ihme temppuihin ja kuureihin,

Lue myös: 

<3. Jennyfer

26. toukokuuta 2019

Ole Hyvä vartalolle

(Kaupallinen yhteistyö Ole Hyvä Luonnontuote kanssa).

Minulle ei ole yhdentekevää, minkälaisista tuotteista päivittäiset ja arkiset valintani koostuvat niin oman kuin luonnon hyvinvoinnin kannalta. On hieno tunne, kun voi itse valita ja tietää niillä valinnoillaan olevan vaikutusta sen kauneuden eteen, jota jälleen kerran tänä keväänä on saatu todistaa luonnon heräämisen ja kukkimisen keskellä. Ole Hyvä Luonnontuote suihkugeelit ovat tuoksultaan ja koostumukseltaan huumaavia, jotka osaltaan ovat yksi helpoimmista ekoteoista oman kehon ja luonnon hyvinvoinnin kannalta. 


Kerran viime kesänä miehen luona suihkussa käydessäni huutelin purkkimeren keskeltä, että mitä voisin käyttää. Hän neuvoi purkin ja pesin sillä huolellisesti myös intiimialueeni. Eipä kauaakaan, kun aloin tuntemaan, en edes osaa sanoa, oliko se paikkojen jäätymistä vai poltetta, mutta joka tapauksessa tunne oli kauhea, eikä vedellä huuhtominen auttanut lainkaan. Suihkusta palattuani jalat harallaan alakertaani tuuletellen sanoin, että olihan pesuaine, että jäätää ja polttaa samaa aikaa. Eipä ihme, sillä pesuaine oli jokin super virkistävä ja raikastava, joka toi iholle -4 asteen tunnun. Voin kertoa, että miinus neljän asteen tunne "siellä" ei ollut mieluisimmasta päästä, joten tämän kokemuksen seurauksena, vaikka kyseessä onkin luonnonmukaisuudessaan pesuaineiden ääripäät, lähdin hyvin varovaisesti kokeilemaan Ole Hyvä Luonnontuote Minttu-herukka suihkugeeliä, jonka senkin kuvittelin mintun vuoksi hyvin raikkaaksi.

ole hyvä suihkugeeli
Ole Hyvä Luonnontuote Minttu-Herukka suihkugeeli





Kokemuksia suihkugeelistä

Tuote on raikas ja siinä raikkaudessaan aivan ihana, mutta ei tietenkään aiheuta vartalon mihinkään osiin minkäänlaisia ikäviä tuntemuksia, koska se on ainesosiltaan täysin luonnonmukainen. Näin raskaana ollessa, kun kuumuus on yksi normaaleista olotiloista, tämä raikastaa ja virkistää ihon todella ihanasti jättäen sen todella raikkaan ja pehmeän tuntuiseksi. Se on erityisen ihana myös kuumina ja hikisinä kesäpäivinä, joista olemme jo ainakin Etelä-Suomessa saaneet muutaman päivän tänä vuonna nauttia. Lisäksi, kun vatsanahka on alkanut venymistään hieman kutisemaan, on Minttu-Herukka suihkugeelillä ollut siihenkin rauhoittava vaikutus. Koska minulle myös kotitalouteni mahdollisimman pieni jätemäärä, on se sitten kierrätettävää tai ei, on tärkeitä arvoja, on näitä suihkugeelejä myytävänä litran täyttöpusseina sekä viiden litran kanistereina, jotka osaltaan vähentävät muovipakkausten määrää, kun joka kerta ei tarvitse hävittää ja ostaa uutta pientä pumppupulloa. Ole Hyvä Luonnontuote muovifilosofiasta voit lukea lisää täältä. Vielä kun tämä tuote olisi saatavilla palasaippuana, niin kaikki olisi täydellistä.

"Tuoksut ovat peräisin aidoista eteerisistä öljyistä."


Hurmaavat tuoksut

Luonnonmukaisuuden lisäksi Ole Hyvä tuotteissa on parasta niiden tuoksut. Olen täysin hullaantunut Eukalyptys yleissuihkeeseen ja Piparminttu pyykkietikkaan. Nyt myös Minttu-Herukka suihkugeeliin. Tuoksut ovat peräisin aidoista eteerisistä öljyistä, joten niiden tuoksuttelu ei ole lainkaan haitallista terveydelle, eikä myöskään luonnolle.

tuoksulliset ja tuoksuttomat ole hyvä tuotteet
Ole Hyvä tuotteita saa herkullisilla tuoksuilla ja täysin tuoksuttomina


Luonnon ihmeet

Ole Hyvä suihkugeeli puhdistaa kehon hellästi ja tehokkaasti. Raaka-aineet ovat korkealaatuisia ja 100 % kasviperäisiä, täysin biohajoavia, ympäristöystävällisiä ja vegaaneja, joten siitä ei tarvitse olla lainkaan huolissaan, mitä ihonsa kautta suihkun viemäristä luontoon laskee menemään, sillä minä ainakin haluan nähdä valkovuokkojen kukkivan taas ensikeväänä ja sitä seuraavana, ja sitä ja sitä... On hienoa ajatella, että voin omilla päivittäisillä, arkisilla ja pienillä valoinnoilla vaikuttaa ympäröivän luontomme hyvinvointiin niin voimakkaasti. Etenkin näin keväisin, kun luonto herää talven jälkeen, on upeaa seurata, miten se oikein hommansa hoitaa. Tulevana äitinä minulle on tärkeää, että saan näyttää sen kaiken ihmeen myös tulevalle lapselleni, mahdollisille lapsenlapsilleni ja he taas omille lapsilleen. Se on niin kaunista katsottavaa, että minulle ei ole yhdentekevää, minkälaisia valintoja minä elämässäni teen sen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tänä keväänä olen erityisesti ihaillut ja ihmetellyt sekä kuusen että männyn uusien käpyjen muodostumista. Voiko parempaa viihdettä ollakaan. On hyvä muistaa, että me ihmiset myös itse olemme iso osa luontoa. Meitä ei olisi ilman sitä. Siksi on tärkeää, että toimimme sen ehdoilla emmekä sitä vastaan ja arvostamme toinen toisiamme.

käpy valkovuokot
Luonnon kauniita tuotoksia




Lue myös:
(Ole Hyvä Luonnontuote Minttu-Herukka suihkugeeli saatu blogiyhteistyön kautta).

<3. Jennyfer

25. toukokuuta 2019

Ihan vaan pari suhdeongelmaa

Tai oikeastaan vain yksi. Koko tähänastinen raskaus on ollut minulle isäsi kanssa pelkkää suunnatonta tuskaa ja surua. Isäsi haaveisiin sinä et kuulunut. Et tietenkään minunkaan, koska olinhan saanut elinkautisen tuomion lapsettomuudesta. Meillä ei ole yhtään yhteistä positiivista kokemusta tai keskustelua koko raskauden ajalta. Aion elää ja kokea loppuraskauden asiat yksin vastakin. Harkinnassa on myös, haluanko isäsi osallistuvan edes synnytykseen. On todella tuskallista elää suhteessa ihmisen kanssa, joka ei löydä sinusta, äidin suuresta ihmeestä, mitään muuta, kuin negatiivisia asioita. Raskauden puolessa välissä päätin ja ilmoitin, että nyt riittää, aion todella nauttia ja olla onnellinen koko toisen puolikkaan, mutta se aiheutti vain tilanteen pahenemisen. Kun tulevaisuuden suunnitelmat ja eletyt elämät ovat aivan päin vastaiset, miten jatkaa yhdessä eteenpäin? Toiselle annat ja toiselta viet, kaiken. 


"Kolme vuotta aiemmin olin saanut elinkautisen tuomion lapsettomuudesta."


Suhteemme isäsi kanssa on ollut erittäin vaikea siitä asti, kun tein positiivisen raskaustestin. Vaikea se oli jo ennen sitä, sillä olin juuri päättänyt ja ilmoittanut nostavani kytkintä, koska aina vain sanoja, mutta ei koskaan sanoja tukevia tekoja entisen elämänsä selvittämisen osalta. Elimme reilun vuoden, kuin olisin jokin salarakas, kuitenkin eronneen miehen kanssa. Sittemmin niitä ongelmia on saatu purettua, mutta ne eivät ole enää mitään sen rinnalla, että isäsi ei sinua elämäänsä halua. Vieläkään. Jos isäsi haaveet olisi toteutuneet, sinua ei tulisi. On totta, että raskaus alkoi yllättäen ja se järkytti alkuun minuakin, koska kolme vuotta aiemmin olin saanut elinkautisen tuomion lapsettomuudesta. Minä olisin sinusta haaveillut kyllä, jos siihen olisi ollut pienikään mahdollisuus. Isälläsi on tänä vuonna 13 ja 16 vuotiaat pojat, tulevat velipuolesi, eikä hän enää toivonut yhtään lisää. Valitettavan surullista on tosin se, että tyttö olisi kyllä kelvannut. Me olemme tapelleet nyt yli 25 raskausviikkoa ja meillä ei ole yhtään ainutta yhteistä positiivista kokemusta sinuun tai raskauteeni liittyen.

sorsapari
Kuherteleva sorsapari


"Myös se, haluanko hänen osallistuvan synnytykseen, on epävarmaa."


Yksin kokien onnellisempana eteenpäin

Isäsi on ollut mukana molemmissa ultraäänitutkimuksissa ja yhdellä neuvolakäynnillä, joista kaikista on erittäin negatiivisia muistoja sen lisäksi, että olemme saaneet hirveän tappelun aikaan joka ikisestä keskustelusta, johon olet niiden ulkopuolella liittynyt. Olen kokenut ja elänyt koko muun raskauden ajan yksin, ja niin aion tehdä vastakin. Vain silloin koen olevani todella onnellinen. Ennen synnytystä edessä on vielä usean neuvolakäynnin lisäksi lääkärikäyntejä sekä perhevalmennuksia, mutta en halua isääsi niihin mukaan. Myös se, haluanko hänen osallistuvan synnytykseen, on epävarmaa. Miksi haluaisin niin sinun kuin minun, meidän, elämämme hienoimpaan, merkityksellisempään ja tärkeimpään hetkeen ihmisen, joka ei aidosti ja vilpittömästi ole tulostasi iloinen ja onnellinen?

voikukat
Kaikki kaunis ei kuitenkaan aina ole kaunista

"Vain minua ei ole enää olemassa ja sitä hän ei saa."


Vain negatiivisia lauseita

Minua loukkaa ja satuttaa niin paljon hänen asenteensa ja suhtautumisensa sinua kohtaan. Ehkä vielä hirveintä on se, että hän haluaa kyllä minut, mutta ei sinua. Vain minua ei ole enää olemassa ja sitä hän ei saa. Koko tähänastisen viiden ja puolen kuukauden raskaana olo aikana en ole kuullut hänen suustaan muuta, kuin pitkän listan negatiivisia asioita, joita sinä tuot tullessasi ja mitä kaikkea hän myötäsi menettää. Ihan hirveää. Yksi ainut positiivinen asia on vilahtanut joukossa. Vaunukävelyt. Niistä hän pitää. En jaksa kuin hämmästellä, minkälaista hänen elämä on ollut velipuoliesi kanssa, vaikkakin kertoo nauttineensa kaikesta heidän kanssaan kovasti. Olihan he tosin toivottuja, haluttuja, suunniteltuja ja odotettuja. Toisin kuten sinä.

"Aion elää raskauden toisen puolikkaan onnellisena ja nauttien ilman parisuhdepaskaa, jatkuvia itkuja, riitoja ja suunnatonta surua."


Kun päätin olla onnellinen ja nauttia

Raskausviikolla 20, eli puolessavälissä raskautta, reilu viisi viikkoa sitten ilmoitin, että nyt riittää, aion elää raskauden toisen puolikkaan onnellisena ja nauttien ilman parisuhdepaskaa, jatkuvia itkuja, riitoja ja suunnatonta surua. Hän takertui minuun entistä tiukemmin kiinni ja riidat vain pahenivat. Sen myötä paheni myös oloni suhteessa. Toivoin vain, että saisin olla rauhassa, ilmaa, happea ja tilaa hengittää. Nauttia. Olla onnellinen omassa kuplassani sinun kanssa.

joutsen hautoo pesä poikaset
Joutsenemo hautomassa poikasiaan






"Riidat ja muut sotkut osaltaan olivat ajaneet siihen, että halusin viettää hänen kanssa aikaa huomattavasti vähemmän."


Suhteen ydinongelman selviäminen

Parin viikon takaisten, aivan päättömien riitojen jälkeen, tunnelman hieman rauhoituttua ja asiasta viestitellessämme, kirjoitin isällesi: "Olen varma, että se suhteen iso ongelma on tämä odottamani lapsi." Olen maininnut tästä muutaman kerran aiemminkin, koska nämä riidat alkoivat tammikuussa, positiivisen raskaustestin jälkeen. Lopulta, viisi kuukautta kestäneiden riitojen jälkeen, isäsi vastasi myöntävästi epäilykseeni. Olin onnellinen kuullessani vihdoin totuuden. Vaikkakin viestillä, Ja onhan se karuudessaan ihan hirveää luettavaa. Hän kokee, että olet muuttanut melkein kaikkea. En itse voi ymmärtää, että mitä olet muuttanut, koska elämä, jopa omani, vaikka olen se itse odottaja, on muutamia liikunnallisia poikkeuksia lukuun ottamatta nähdäkseni kutakuinkin ennallaan. Toki riidat ja muut sotkut osaltaan ovat ajaneet siihen, että haluan viettää hänen kanssa aikaa huomattavasti vähemmän, kuin ennen. Onnekseni asumme omissa kodeissamme. Kerroin hänelle meneväni nukkumaan ja lukevani aamulla mielelläni lisää viesteistäni asiaan liittyen. Korostin, että haluan hänen olevan rehellinen ja kirjoittavan juuri niin kuin tuntee ja ajattelee, eikä sitä, mitä kuvittelee minun haluavan kuulla, koska silloin mennään todellakin perse edellä puuhun, niin kuin on jo mentykin.

nalle pyllistää takapuoli edellä
Takapuoli edellä...

Eripäin eletyt elämät

Jo yöllä, käydessäni vessassa, sainkin lukea pitkät pohdinnat isäsi tajunnanvirtaa viesteistäni. Ensimmäisenä eteeni tuli se, kuinka sinä olet muuttanut tulevaisuuden suunnitelmat. Ennen kuin luin edes kovin paljon pidemmälle tajusin, että ne ovat meillä aivan erilaiset, ja suhteemme ydinongelma alkoi avautumaan minulle todella kirkkaana. Isäsi haluaa elää kahden vapaan aikuisen elämää harrastaen ja hullutellen erittäin pitkän parisuhteen ja perhe-elämän jälkeen. Minä puolestani olen saanut elää sitä elämää niin parisuhteessa kuin sinkkunakin koko aikuisikäni, joten sinun tuomasi perhe-elämä aikatauluineen, velvollisuuksineen ja sitoutumisineen on minulle todella tervetullutta. Isäsi huolehtii siitä, kuka sinua hoitaa joka viikko, jotta me voimme tehdä kyseisiä asioita, joita hän listaa, ja minä taas mietin, että hoito ei tule olemaan mikään ongelma, mutta kuinka paljon minä haluan niitä asioita edes tehdä? Ne ovat satunnaisesti ja tilantee niin salliessa ihan ok, mutta en minä niitä viikkoagendalleni lähtisi kuitenkaan laittamaan, kuten en tähänkään asti. En pysty näkemään mitään sellaista, mitä sinä tulet tullessasi minulta viemään vaan päin vastoin, tulet antamaan enemmän, kuin kukaan ikinä koskaan.

"Mutta nyt kun kasvat sisälläni, olet elämäni suurin rakkaus, onni ja ihme."


Tulevaisuuden suunnitelmat

Isäsi haaveisiin ja toiveisiin sinä et kuulunut. Vieläkään. Ja se kyllä näkyy ja tuntuu. Et tietysti ihan alkuun minunkaan, koska lapsettomuustuomiosta johtuen minulla ei ollut edes minkäänlaista mahdollisuutta haaveilla sinusta. Mutta nyt kun kasvat sisälläni, olet elämäni suurin rakkaus, onni ja ihme. Sinä olet muuttanut isäsi tulevaisuuden suunnitelmat, minulla sellaisia ei tainnut isommin ollakaan. Puhumattakaan isäsi ja minun yhteisistä tulevaisuuden suunnitelmista. Oliko niitä? Ei. Puhuimme kyllä matkustamisesta erilaisiin paikkoihin, mutta emme oikeastaan juuri muusta. Romutit isäsi suunnitelmat, mutta minulle puolestasi toit niitä.

ruusupensas piikit
Satuttavia piikkejä on myös suhteissa

Puolitiehen vastaan? 

Vaikka isäsi kertoo, että nyt mennään elämässä eteenpäin sinun kanssasi ja se on ok (ok?), en millään mahda uskoa sitä. Mikään, vieläkään, reilu viiden kuukauden raskauden aikana ei ole osoittanut sitä, että se olisi edes ok. Kaikki yhdessä koettu ja kokematon raskauteen liittyvä on tuottanut minulle vain suunnatonta tuskaa ja surua. Näen, koen ja tunnen sen niin syvällä sisälläni, kuinka hän ei sinua elämäänsä halua. Meidän, isäsi ja minun, tulevaisuuden haaveillamme on niin iso käppi, että miten tässä tulla toista edes puolitiehen vastaan? Toinen haaveilee kahden aikuisen vapaasta ja hullusta elämästä, toinen viihtyy kotona odottaen perhe-elämän alkamista ja kaikkea sitä, mitä sinun kanssasi voi tehdä ja kokea.

"Minun tunteeni eivät isääsi kohtaan ole millään tavalla ennallaan."


Miten yhdessä eteenpäin

Parisuhteemme tilanne on nähdäkseni äärimmäisen vaikea ja minun tunteeni eivät isääsi kohtaan ole millään tavalla ennallaan. Miten ne kaikkien niiden sanojen, ajatusten ja tunteiden, tai oikeastaan tuntemattomuuksien jälkeen sinua kohtaan edes voisivat olla? Vihdoinkin kuitenkin tiedän totuuden. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten tämän kaltaisesta tilanteesta voi jatkaa yhdessä, molemmat elämäänsä onnellisina, eteenpäin.

<3. Jennyfer

23. toukokuuta 2019

Sokerirasituskokeessa ja sen tulokset

Sokerirasituskokeeseen joutuvat kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät, niin siis 39-vuoden ensisynnyttäjäiässä minäkin. Koetta edelsi pitkä paasto ja minulla myös ylimääräinen virtsanäyte. Kuinka lähes 3h kestänyt aika kului Tullinpuomin laboratorion odotustiloissa tunnin välein verinäytettä antaen ja mikä, tai oikeastaan kuka, minua viihdytti siellä kaikista eniten? 


Niin se elämäni ensimmäinen sokerirasituskoe osui minunkin kohdalleni, sillä olenhan reippaasti yli 25-vuotias ensisynnyttäjä. Paasto tuntui jo ennakkoon hirveältä, koska tiedän todella sen huonon olon määrän ja laadun, mikä liian pitkistä ruokailuväleistä seuraa. Olin aamulla hereillä jo 4:30 virtsanäytteen kimpussa, joka ei liittynyt itse sokerirasitukseen mitenkään, vaan päätin palauttaa näytteen samalla, joka minulta määrättiin otettavaksi ylimääräisellä neuvolalääkärikäynnillä alavatsakipujen vuoksi oireettoman virtsatietulehduksen pois sulkemiseksi. Nälkä oli tuolloin aamuyöstä jo hirveä, sillä en ollut syönyt klo 20 jälkeen mitään ja iltapalani on normaalisti tätä myöhäisempi.

"Kuulokkeet, läppärit ja kännykät oli ahkerissa käytöissä."


Olot ja ajankulun suunnitelmat

Aamutoimissa olo oli yllättävän hyvä, tai sitten en vain pienessä kiireessä ehtinyt kiinittämään siihen liikaa huomiota. Olo oli vielä suhteellisen hyvä siinäkin vaiheessa, kun ensimmäinen verinäyte otettiin ja kun sen jälkeen litku annettiin juotavakseni. Se oli onneksi kylmää ja ihan hyvän makuinen, hedelmäinen ja helposti juotava, mutta aivan liian ällöttävän makea muuten makuuni. Näin käynnistyi ensimmäinen tunti ja ohje oli, että tilasta ei saa poistua, ei saa oksentaa eikä nukahtaa. Muuten koe joudutaan keskeyttämään ja tekemään joku toinen päivä uudestaan. Tullinpuomin labra, jossa olen ravannut nyt raskausaikana enemmän kuin koko 39 vuoden ikäni aikana labroissa yhteensä ikinä, on sokerirasituskoenurkkauksen osalta viihtyisä paikka nojatuolineen, joilla meitä istui kaikkiaan viisi odottajaa. Kuulokkeet, läppärit ja kännykät oli ahkerissa käytöissä. Niin myös minulla, joka olin suunnitellut kirjoittavani keskeneräisiä blogitekstejäni ja ideoitani koko lähes kolmetuntisen labrassa olo ajan.

Tullinpuomin laboratorin aula
Tullinpuomin laboratorin aula



Minun henkilökohtainen viihdyttäjäni

No, ei se mennyt ihan niin. Ensimmäisen tunnin aikana minulle tuli niin huono olo, että olin ihan kahden vaiheilla, joudunko juosta vessaan, enkä edes tiennyt, mistä lähin löytyisi. Nälkä oli niin hirveä ettei mitään järkeä. Sinä aloit myös potkimaan vatsassani kovempaa kuin ikinä ja se tuntui myös pahentavan oloani entisestään. Olet todella herkkä ja nopea reagoimaan kaikkeen syömiseeni, joten ehkä tuo sokerijuoma oli liikaa myös sinulle. Kaikesta huolimatta parasta viihdettä oloistani huolimatta oli potkuistasi hyllyvä vatsani. Potkusi suuntautuvat usein nykyään myös ylöspäin ja ulospäin tärähtelevää vatsaa on todella huvittavaa ja koomista seurata. Oli hauskaa arvuutella, missä kohtaa vatsaa seuraavaksi tärähtää. Koska en huonosta olosta johtuen voinut kirjoittaa, seurasin ensimmäisen tunnin liikkeitäsi vatsassani ja kuuntelin äänikirjaa, kunnes oli toisen verikokeen vuoro.

"Niin syntyi tämä teksti, Tullinpuomin labran aulassa."


Sain jotain aikaiseksikin

Olo onneksi hiemna koheni juomalla vettä ja istuessani ihan rauhassa. Heti kun kynnelle kykenin, aloin jälleen kirjoittamaan. Niin syntyi tämä teksti, Tullinpuomin labran aulassa nojatuolissa, raskausajan sokerirasituskokeen toisen tunnin kulkua odotellen. Seitsemän minuuttia aikaa kolmannen ja viimeisen verinäytteen ottoon, jonka jälkeen minä pääsen syömään lähes 15 tunnin paaston jälkeen. Aion nauttia ateriastani hitaasti ja hartaasti. Tuloksia odotan kovasti, sillä tiedän niissä olevan äärimmäisen pienenkin heiton johtavan toimenpiteisiin.

15h paaston jälkeinen ateria ensihätään
15h paaston jälkeinen ateria ensihätään


Sokerirasituskokeen tulokset

Tulokset tulivat minulle äitiysneuvolan kautta tekstiviestillä jo ennen kolmea iltapäivällä, josta sain ilokseni lukea, että kaikki kolme arvoa olivat normaalit. Jes!

<3. Jennyfer

21. toukokuuta 2019

Välitilinpäätös: toinen kolmannes takana

Toinen raskauskolmannes käynnistyi 26.2.2019 ja päättyi eilen, 20.5.2019. Ajanjakso tuntuu näin päivämääriä katsomalla todella pitkältä. Helmikuussahan oli vielä täys talvi ja nyt kuljetaan jo kesävaatteissa. Tuohon ajanjaksoon, raskauden toiseen kolmannekseen mahtuu paljon tapahtumia:


  • suolistosairauden hoitoa
  • vauvanvaatteita niin sukulaisilta, kirppareilta kuin ihan kaupoistakin
  • äitiysvaateostoksia ja pohdintoja
  • erilaisia uusia raskausoireita
  • matkustelua
  • pientä remonttia ja sisustamista
  • käsitöitä
  • neuvolakäyntejä
  • kropan kiukuttelua liikunnalle
  • tulevia isovanhempia
  • pitkästymistä odotukseen
  • suuria muutoksia omassa kehossa
  • messuja
  • ekotekoja
  • ensimmäiset tunteet liikkeistä
  • puolivälin ylitys
  • odottajien fysioterapiaa
  • rakenneultra
  • sukupuolen selviäminen
  • ruokavalion viilaamista
  • lantionpohjalihasten treenejä
  • ystävien ja tuttavien erilaisia suhtautumisia ja ärsyttäviä kommentteja
  • parisuhdeongelmia


"Välillä saatoin jopa unohtaa olevani raskaana."


Vatsa kasvoi kovasti

Toisen kolmanneksen ensimmäisten viikkojen aikana, suolistosairauttani lukuun ottamatta, välillä saatoin jopa unohtaa olevani raskaana, koska ei oikein ollut minkäänlaisia normaalista olosta poikkeavia tuntemuksia. Raskaudesta muistutti kuitenkin kokoajan kasvava vatsa ja pieneksi käyvät vaatteet. Raskaus tuntui ajoittain tylsältä siksi, kun ei oikein tuntunut miltään. Liikkeesi eivät vielä tuntuneet ja seuraavia neuvola, lääkäri ja ultra-aikojakin joutu odottamaan vaikka kuinka pitkään. Oi niitä aikoja. Oi myös näitä. Päivittäiset liikkeesi ovat ehkä ihaninta ikinä, mutta muuten tunnen oloni paisuvan vatsan kanssa välillä jo ihan norsuksi.

vauvamaha rv 25 kolmas raskauskolmannes
Raskausviikko 25, kolmannen kolmanneksen ensimmäinen päivä

Raskausoireita

Karvankasvu koko kehossa otti tällä aikajaksolla todellisen spurtin ja paikkoja saikin olla sheivaamassa ihan yhtenään. Lisäksi keskivartaloni sai osakseen runsaasti uutta, untuvamaista karvoitusta, jonka uskomusten mukaan kerrotaan viittaavan poikalapseen. Minun ja sinun kohdalla se pitää kyllä paikkansa. Myös paikoittain todella kivuliaat liitoskivut alkoivat vaivaamaan tämän toisen kolmanneksen aikana. Hajuaisti ei ollut enää niin herkkä ajanjakson loppua kohti, tai sitten siihen alkoi vain tottumaan. Närästys tuli kuvioihin uutena ilmiönä, mutta rauhoittui ruokavalion viilaamisella, jossa uskon maitotuotteilla olevan suuri vaikutus asiaan. Erilaisista raskausajanoireistani kirjoitinkin täällä: Liitoskivut ja muita vaiettuja oireita

"Minusta on ihana tehdä kokoajan vähän, kuin että lopussa olisi kaikki edessä."


Hankitoja

Vuoden 2019 äitiyspakkaus julkaistiin tänä aikana ja olin sisällöstä niin fiiliksissä. Miten kaltaiselleni luontoihmiselle voikin käydä sellainen tuuri, että juuri tänä vuonna teemana on luonto ja eläimet. Sain myös tällä aikajaksolla neuvolasta raskaustodistuksen, jolla pääsin hakemaan kyseistä pakkausta ja sitä odotan jo kovasti saapuvaksi. Vaatteita ja tarvikkeita tuli muutenkin shoppailtua ja saatua pitkin matkaa. Minusta on ihana tehdä kokoajan vähän, kuin että lopussa olisi kaikki edessä. Sitä kun ei edes tiedä, miten pystyn loppua kohti enää mitään puuhastelemaan ja mistä sitäkään tietää, koska saavut tähän maailmaan. On uskomatonta ajatella, että sinulla on jo nyt erinomaiset mahdollisuudet selvitä, vaikka olet vasta 650 g painoinen ja 29 cm pitkä.

vauvan vaatteet tarvikkeet
Vauvan vaatteita ja tarvikkeita




Ruokavalio ja liikunta

Hedelmät olivat edelleen suurta herkkuani, mutta siirryttyäni FitMama ruokavaliioon turvatakseni oikean määrän oikeita ruoka-aineita sekä sinulle että minulle, jäi hedelmien syöminen vähän vähemmälle. Sen sijaan marjoja ja muita kasviksia kuluu varmasti senkin edestä. Huomasin tällä toisella kolmanneksella, että alan väsymään fyysisesti paljon herkemmin, kuin aiemmin. Hengästyn tosi helposti ja jos vähänkään on kovempi vauhti liikkuessa, niin alavatsaa alkaa vihlomaan. Ylimääräisellä neuvolalääkärikäynnillä nämä diagnosoitiin supistuksiksi. Lisäksi hemoglobiini laski laskemistaan, vaikka söin kokoajan rautaa. Sekin vaikutti osaltaan huomattavasti jaksamiseen ja myös tuohon hengästymiseen.

hedelmäsalaatti raskaus
Hedelmät ovat olleet lempiruokaani raskausaikana

Sinä

Pitkänperjantain iltana tunsin ensimmäistä kerraa liikkeesi käydessäni nukkumaan. Siitä lähtien oletkin monottanut vatsassani ihan kunnolla ja lihaksesi vahvistuvat kokoajan huomattavasti. Lihaskuntotreenisi alkavat aina sillion, kun syön, sekä ajaessani autoa. Toki liikut ahkerasti muutenkin pitkin päivää, mutta mainitut tilanteet ovat sellaisia, että jumppaat niissä lähes poikkeuksetta. Usein myös iltaisin klo 20 aikaa on aktiivinen vaiheesi. Minä istuin yleensä silloin nojatuolissa kirjoittamassa. Toiseen kolmannekseen mahtuu myös jännittävä rakenneultra. Siellä tarkistettiin, että kaikki tärkeät elimet ja rakenteet ovat kunnossa ja lisäksi selvisi sukupuolesi.

rakenneultra
Rakenneultrassa


Kolmas kolmannes

Viimeinen kolmannes alkoi tänään raskausviikolla 25 ja sitä kestää syntymääsi asti. Laskettuaika on 10.9.2019. Jännittävintä ajanjaksolla on se, koska päätät syntyä ja minkälainen ihminen oletkaan. Miltä näytät, tunnut, tuoksut ja minkälainen on perusluonteesi. Viimeisen kolmanneksen aikana alkaa myös äitiyslomani 6.8.2019. Ajanjakso sisältää myös neuvolakäyntejä ja kaksi perhevalmennustapahtumaa. Muuten tässä sitten vain odotellaankin. 

Lue myös: 
<3. Jennyfer

20. toukokuuta 2019

FitMaman viikon fiilikset ja pohdinnat

(Kaupallinen yhteistyö FitFarm kanssa)


Mitkä ovat fiilikset kolmannen viikon jälkeen ja mitä monipuolinen ruokavalio tarkoittaa minulle? Mikä on useimmiten kuulemani syy ylipainoon ja kuinka merkityksellinen se syy painonpudotuksessa onkaan? Kuinka paljon ruokavalio merkitsee painonpudotuksessa? Heitänpä lopuksi vielä tiskiin tulokset, jotka sain aikaan käytännössä istumalla. 


"Yksi merkittävä kolmen viikon aikana tapahtunut muutos on se, että iltaisin vaivannut närästys on poissa."


Viikot vierivät hurjaa vauhtia ja FitMama ruokavaliota ja lantionpohjalihastreenejä on jo kolme viikkoa takana. Olo tuntuu hyvältä ja hieman aiempia viikkoja pirteämmältä sekä energisemmältä. Harmi vaan, kun en pääse sitä energiaa purkamaan fyysisesti kunnon hikiliikuntaan. Haaveilen siitä, sillä tiedän sen tekevän niin hyvää. Haaveilen myös pyöräilystä ihan tosi paljon, mutta en uskalla hypätä vatsani kanssa fillarin selkään. Mutta näillä mennään, mitä tähän hetkeen on annettu. Yksi merkittävä kolmen viikon aikana tapahtunut muutos on se, että iltaisin vaivannut närästys on poissa. Syön nyt FitMama ruokavalion myötä maitotuotteita hieman enemmän, joten uskon sen tuoneen helpotusta asiaan. Lisäksi olen menneen viikon aikana tuonut helpotusta arkeeni pakastamalla päivän toisen pääaterian proteiinit yhden annoksen koossa, jolloin ne sulavat nopeasti ja ruokahukkaa ei pääse syntymään, kun viimeiset käyttöpäivät eivät tule silmille. Helpomman ruoka-arjen pieniä ja yksinkertaisia tekijöitä.

iltapala rahka marjat granola
Iltapala: rahkaa, marjoja ja granolaa

Mitä minulle tarkoittaa monipuolinen ruokavalio? 

Monipuolinen ruokavalio ei ole minulle sitä, että joka päivä pitää olla jotain erilaista ruokaa: tänään lasagnea, huomenna hernekeittoa, ylihuomenna nakkikastiketta, torstaina makaronilaatikkoa jne. Minulle monipuolinen ruokavalio tarkoittaa sitä, mistä ruoka-aineista se ruoka oikein koostuu, ei siis sitä, missä muodossa se milloinkin on. Monipuolinen ruoka koostuu hyvistä hiilihydraateista, vähärasvaisesta proteiinista, kasviksista, hedelmistä ja hyvistä rasvoista riippumatta siitä, vaikka ne olisivat joka päivä samassa ateriamuodossa. Terveellisessä ruokavaliossa ainesten suhde tulee olla tasapainossa ja niitä pitää syödä säännöllisesti pitkin päivää. Minä teen lähes joka päivä kotona samaa monipuolista ruokaa: täysjyväpastaa, broilerin jauhelihaa ja erilaisia kasviksia. Aamupalat, välipalat ja iltapalat siihen päälle, jotka niin ikään koostuvat aina samoista aineksista. Lounas vaihtelee päivittäin, sillä syön sen tällä hetkellä vielä työpaikan ruokalassa. Minulla ei koskaan ole ongelmaa, mitä laittaisin ruuaksi ja kaupassa käyminen on äärimmäisen nopeaa ja helppoa.

"Merkittävässä painonpudotuksessa 70–80% tuloksista tulee pelkällä ruokavaliolla."


Mistä niistä ylimääräisiä kiloja yleensä syytetäänkään?

Olen kuullut useita kertoja ja kymmenien ihmisten syyttävän ajan puutetta liikuntaan omaan ylipainoonsa. En ole ikinä, en ikinä kuullut kenenkään syyttävän kiloistaan ruokaa, siis sitä mitä syö. Että kukaan koskaan rehellisesti olisi sanonut, että on toi ruokavalio vähän persiillään. Syy on aina liikunnassa, ajan puutteessa sen harrastamiseen. Eikä se oikeasti edes mene niinkään. Kysehän on priorisoinnista. Sille, mitä todella haluaa ja himoitsee, järjestää ja löytyy kyllä aikaa. Siitä huolimatta liikunta yksittäisenä laihdutuskeinona on tosi surkea. Jos liikut hullun lailla ja ruokavalio ei ole kunnossa, voit mennä jopa ojasta allikkoon. Laihdutuksen kaava on kuitenkin äärimmäisen yksinkertainen: jos kuluttaa enemmän kuin syö, laihtuu. Eikö silloin ole aivan sama, lisääkö kulutusta liikunnalla vai vähentääkö syömästään ruuasta saatua energiamäärää? Merkittävässä painonpudotuksessa 70–80% tuloksista tulee kuitenkin pelkällä ruokavaliolla. Liikunnalla toki voi ja kannattaakin tehostaa kulutuksen määrää sen muista terveellisistä vaikutuksista kehoon ja mieleen puhumattakaan. Tästä syystä minä en ole kovinkaan huolissani siitä, että esim. raskauskiloni, ne kaikki muut kuin itse vauva, istukka, lapsivesi jne. kertyisivät liikunnan puutteesta. Peräänkuulutan oman raskausajan liikkumattomuuteni perään siksi, että kaipaan sen tuomaa hyvää oloa ihan älyttömästi.

hiilihydraatit iltapala vaaka granola
Iltapalan hiilihydraatit vaa'alla

Elävä esimerkki siitä, kuinka paljon se ruoka oikeasti vaikuttaa

Se, miksi uskallan paasata siitä, että eipä syytetä ylipainostamme sitä liikunnan puutetta vaan ruokavaliota, on lukemani teorian lisäksi se, että olen itse elävä esimerkki siitä, minkälaisia tuloksia voi saada kolmessa kuukaudessa aikaan istumalla päivät töissä toimistotuolissa ja illat kotona sohvalla kirjoittaen lopputyötä. Toki kävelin silloin koiran kanssa päivittäin keskimäärin n. 3 km, mutta sillä kävelyvauhdilla ja kilometrimäärällä ei ole laihduttamisen kanssa mitään tekemistä. Korkeintaan sain nollattua päästäni työn ja opinnäytetyön välisen aivomyrskyn. Jaan nyt vielä uudestaan ne tulokset, jotka ilman liikuntaa istumalla sain aikaan 12 viikon Superdietti valmennuksella ihan pelkällä ruokavaliolla, vaikka missään nimessä en suosittele ketään elämään ilman liikuntaa, sillä se vaan on niin ihanaa ja terveellistä, kun löytää sen oman lajinsa, oli se sitten mikä tahansa. Joskus vaan elämässä on ajanjaksoa, että aika ei riitä kaikkeen. Joka päivä on kuitenkin syötävä, joten on tärkeää osata koostaa se syötävä ruoka oikein.

Tulokset:
  • Vaatekoko muutti M/L -> S/XS
  • Senttejä karisi kaikkiaan 40,5 cm
    • Vyötärö: 11,5 cm
    • Alavatsa: 12 cm
    • Pakarat: 8 cm
    • Vasen reisi: 5 cm
    • Oikea reisi: 4 cm
Ja näillä ne lähti: 
  • 63 kg (252 prk) maitorahkaa
  • 42 kg kasviksia
  • 16,8 kg kanaa
  • 3,2 kg kaurahiutaleita
  • 3,2 kg pastaa
  • 25 kg marjoja
Yhteensä: 153,2 kg ruokaa

Tästä syystä haluan nyt raskausaikana kiinnittää erityistä huomiota ruokavaliooni, koska kivuista johtuen liikuntani on lähes nollissa. Hiippailen nurkissa toki edelleen päivittäin koiran kanssa, mutta se on niin pientä se. Jos elämässäsi on ajanjakso, että liikunta syystä tai toisesta jää vähemmälle, panosta silti ruokaan. FitFarmin valmennuksilla saat siihen erittäin hyvät eväät koko loppuelämäksesi eikä ne ohjeet ole edes mitään rakettitiedettä, vaan helposti ja yksinkertaisesti omaksuttavissa jokapäiväiseen elämään. 

Lue myös: 

<3. Jennyfer

19. toukokuuta 2019

Ole Hyvä -kodille

(Kaupallinen yhteistyö Ole Hyvä Luonnontuote kanssa)

Kun siivous- ja siisteysfriikille ei mikä tahansa pesuaine kelpaakaan ja kun vaatimuslista on pitkä kuin mikä luonnonmukaisine arvoineen, tulee Ole Hyvä Luonnontuotteen taivaallinen eukalyptus yleissuihke kuin pyynnöstä apuun ja tarjoaa jo pelkällä tuoksullaan täydellisen siivousnautinnon sen puhdistavista ominaisuuksista puhumattakaan. Pienten lasten kanssa tuote on turvallinen ja hankalimmistakin paikoista pinttyneetkin tahrat lähtevät yhdessä mikrokuituliinan kanssa vaivatta pois. Tämän kanssa siivotessa ei tarvitse säästellä. Lapsi- ja luontoystävällisyytensä lisäksi tuote on myös euroystävällinen. 


"Minulla ei oikeastaan ole mitään varsinaisia siivouspäiviä."


Minua voisi luonnehtia jonkinlaiseksi siivousfriikiksi. Ei sillä, että kulkisin kokoajan rätti kädessä, mutta kyllä, oloni on erittäin epämukava, kun jos näen ympärilläni pölyä, koirankarvoja, likaa, hiekkaa tai muuta sotkua. Joku tässä kohtaa varmasti kauhistelee, että miten siedän sinun tulevia sotkuja, niin uskoisin, että hyvinkin helposti. Olen asunut reilu kymmenen vuotta koiran kanssa, joten karvat, tassunjäljet, hiekka, kura, oksennukset ja ripulit lattioilla, sekä kuonon jäljet ikkunoissa on tullut tutuiksi. Kaikesta huolimatta kotini on käytännössä aina siivottu ja siisti jo siitäkin syystä, että minä vain tykkään siivota tosi paljon. Minusta on ihana nähdä oma käden jälki siinä, kun tulee puhdasta ja siistiä. Lopputulos on myös todellinen ilo ja nautinto silmälle. Minulla ei oikeastaan ole mitään varsinaisia siivouspäiviä. En tarvitse niitä, koska siivoan käytännössä heti, kun huomaan jotain siivottavaa tai likaa ympärilläni. Näin ollen koen, että minulla kuluu siivoamiseen myös todella vähän aikaa, kun ei tarvitse ottaa mitään monen tunnin kertaurakoita sen suhteen. Kun pyyhkäisee vähän joka päivä jostain, siivoaminen hoituu vähän niin kuin huomaamatta.

yleissuihke ole hyvä luonto luonnollinen
Täysin luonnollinen yleissuihke kodin kaikille pinnoille


Pienissä neliöissä vähäinenkin sotku korostuu

Koska asun 31,5 neliön asunnossa, imuroin päivittäin. Mitä pienemmät neliöt, sitä herkemmin näyttää siivottomalta, koska pöly ja karvat levittäytyvät pienemmälle alueelle. Kun tämän kokoisissa neliöissä pöllyttää päivittäin käytännössä yhdessä tilassa petivaatteita, vaatteita, pyykkejä ja siihen vielä koiran, vaikkakin lyhytkarvaisen, karvanlähtöaika päälle, niin imurointitahtini ei ole lainkaan liioiteltua. Sen lisäksi pesen lattiat kerran viikossa, koska minulla ei ole mattoja, kuin yksi pieni eteisessä, estämässä hiekan ja kivien naarmuttamasta lattiaa sekä stoppaamassa kuran pääsyä pidemmälle. Ilman koiraa ja mattojen kanssa pesisin lattioita varmasti harvemmin. Nyt toimenpiteeseen ajaa puhtaasti lika, jota tulee koiran tassujen pohjissa sekä kuola, vaikka mikään Bernhardilainen kyseessä ei olekaan.

ole hyvä luonto luonnollinen turvallinen
Turvallinen pesuaine lasten kalusteille


Arvoja vastaava pesuaine

Pesuaineita minulla kuluu kodin puhdistukseen todella vähän ja se jos mikä on todellista ekologisuutta. Pölyt pyyhin lampaanvillaisella pölyhuiskalla, lattioille käytän niille tarkoitettua pesuainetta, ikkunoille ja wc-pöntölle on omat aineensa, mutta muuten elänkin oikeastaan vain ja ainoastaan pestävien mikrokuituliinojen ja veden varassa. Nyt raskaana ollessani tulin kuitenkin tilanteen eteen, että pelkkä vesi ja mikrokuituliina ei enää riittänytkään, sillä olen ostanut mm. syöttötuolin käytettynä ja halusin varmistua sen puhtaudesta, jota se ei hankkiessani ollut. Erilaiset kolot sisälsivät mitä erilaisempia ruuanjäämiä ja halusin muutenkin varmistua siitä, että se on sinulle käyttöön otettaessa todellakin puhdas. Mieleeni ei tietenkään tullut pestä syöttötuoliasi millä tahansa aineilla, vaan valitsin aineen, joka vastaa kaikilta osin arvojani: myrkytön, luonnonmukainen, kotimainen, ei voimakasta tuoksua vaikka raikkautta saa toki olla, eikä se saa olla sinun lisäksesi haitallinen myöskään ympäristölle. Koska minulla on erittäin positiiviset kokemukset Ole Hyvä Luonnontuote -pyykinpesuaineista, niinpä valitsin saman sarjan yleissuihkeen, joka sopii kaikille kodin pinnoille. Syöttötuolin hankalimmistakin väleistä lähti ties kuinka pitkää siinä muhineet ruuat ja tahrat erittäin helposti irti yhdessä mikrokuituliinan kanssa. Voin olla varma, että syöttötuolisi on nyt puhdas käyttöösi eikä haittaa, jos joku päivä päätät sitä vaikka vähän maistaakin.

ole hyvä yleissuihke luonto turvallinen luonnonmukainen
Kaikki kovat pinnat on puunattu turvallisella ja luonnollisella Ole Hyvä yleissuihkeella



Vaikka Ole Hyvä Luonnontuote -sarjassa on ihan omat pesuaineet saniteettitiloille, olen todennut tämän yleissuihkeen käyvän myös sinne loistavasti. Etenkin, kun suihkun eri osiin muodostuu pesuainejäämistä ja kalkista tahroja, lähtevät ne erittäin helposti pois pyyhkäisemällä jättäen jälkeensä todella miellyttävän tuoksun.

ole hyvä luonnontuote yleissuihke suihku
Ole Hyvä yleissuihke puhdistaa täydellisesti myös kylpyhuoneessa


Tuoksu innostaa siivoamaan

Tämä tuote jättää jälkeensä niin ihanan eukalyptuksen raikkaan ja puhtaan tuoksun, että sitä tekee mieli kulkea tämä suihkepullo ja rätti kädessä pitkin kotia ja pyyhkiä pintoja ihan vain pyyhkimisen ilosta. Parasta siinä on se, että niin voi tehdä täysin hyvällä omalla tunnolla, sillä mikään sen ainesosista ei kuormita ympäristöä tai luontoa. Tuoksu koostuu turvallisista eteerisistä öljyistä ja minun monenlaiset eri materiaalia olevat pinnat eivät ole olleet lainkaan pahoillaan tämän tuotteen koostumuksesta. Vaikka tämän kanssa haluaisi siivota vain pelkästä puhtaasta tuoksunautinnosta, ei se juuri kuormita liiemmin kukkaroakaan, sillä Ole Hyvä Luonnontuotteet ovat mielestäni erittäin euroystävällisiä.

ole hyvä luonnontuote luonto kiittää oikeat valinnat
Oikeilla valinnoilla luonto kyllä kiittää sinua

Lapset mukaan kotitöihin turvallisesti

Lapsi on hyvä opettaa ja ottaa mukaan erilaisiin kotitöihin jo pienestä pitäen. Tämän kaltaisen pullon voin antaa huoletta sinun käsiisi, eikä tarvitse pelätä sitä, että ihollesi tai suuhusi joutuessa siitä olisi mitään haittaa tai vaaraa.

"Näin ollen voidaan säästää merkittävästi muovijätteen määriä."


Kaiken kaikkiaan erittäin ekologinen valinta

Yleissuihkeelle myydään täyttöpusseja ja -kanistereita, jolloin joka kerta ei myöskään tarvitse ostaa uutta pulloa edellisen loputtua. Näin ollen voidaan säästää merkittävästi muovijätteen määriä. Kun pahin siitepölykausi on ohi, aion laajentaa sarjan tuotteita myös ikkunoihin valitsemalla käyttööni eukalyptuksen tuoksuisen ikkunasuihkeen. Ole Hyvä Luonnontuote Puhdas koti -sarjan tuotteet löydät täältä. Ole Hyvä pesuaineiden korkealaatuiset raaka-aineet ovat 100 % kasviperäisiä, täysin biohajoavia, ympäristöystävällisiä ja vegaaneja. Lisäksi Ole Hyvä Luonnontuote on kotimainen valinta.

ole hyvä luonnontuote lempituotteeni
Lempituotteitani Ole Hyvä -sarjasta


Lue myös: 
(Yleissuihke eukalyptys saatu blogiyhteistyön kautta).

<3. Jennyfer

16. toukokuuta 2019

Ekoteko: Yksi asioista, jota kaikkien ei tarvitse omistaa itse

Onko kaikkien pakko omistaa kaikki se, mitä nurkat ja kaapit ovat pullollaan? Kuinka usein ja paljon omistamiamme tavaroita käytetään? Voisiko harvoin käytettävien tavaroiden osalta tehdä ekotekoja, ja lainata niitä toinen toisiltamme? Entäpä jos taloyhtiöissä olisi kodinhoitopiste, josta voisi aina tarvittaessa käydä lainaamassa tarvittavia tavaroita? 


Olikohan elämä ennen vanhaa sellaista, että jokaisesta talosta ja torpasta löytyi kaikki mahdolliset sen ajan vempaimet ja vimpaimet? Epäilen vahvasti, että näin ei ollut. Ehkä yhdellä oli yhtä ja toisella toista. Sitten niitä lainattiin tarpeen mukaan. Kuinka kivalta tuntuukaan ajatus kipaista naapuriin lainaamaan jotakin, ja vaihtaa samalla kuulumiset teekupin äärellä. Ei sellaista harrasteta nykyään, ollaan visusti omissa oloissamme, mutta se olisi mielestäni mukavaa. Jos katselee omassa kodissa ympärille, kaappien sisällöstä puhumattakaan, kuinka usein käytössäsi on omistamasi tavarat? Ei todennäköisesti useinkaan. Elämme sellaisessa yltäkylläisyydessä, jossa ei ole mitään mieltä ja järkeä. Kaikkien on omistettava kaikenmaailman hirvelit ja härvelit, vaikka niitä tarvittaisiin todella harvoin, ehkä vain kerran, jos edes silloinkaan. Itselleni silitysrauta, -laudasta puhumattakaan, edustaa tämänkaltaista kategoriaa.

silitysrauta isoäidinnelöit
Silitysrauta ja höyrytystä odottavat isoäidinneliöt


Miksi en tarvitse silitysrautaa

En ole silittänyt vuosiin. Niinpä edellisessä muutossa, 1,5 vuotta sitten, hävitin silitysraudan ja -laudan kokonaan, koska ne olivat minulle aivan turhat ja tarpeettomat, enkä ole sittemmin niitä edes kaivannut. Tänä puolentoista vuoden aikana olen ostanut verhot ja kyllä, ne vaativat todellakin silitystä. En silti tässäkään kohdannut minkäänlaista ongelmaa, koska pesin ne, ja ripustin suoraan koneesta kosteahkona paikoilleen roikkumaan. Minulla on ikkunassa täysin sileät verhot. Koska pääosin omistan vain trikoovaatteita, joita ei lainkaan tarvitse silittää, en niinikään kaipaa rautaa tai lautaa niihinkään. Jos jokin vaate on joskus kaivannut hieman suoristusta, on se todennäköisesti ollut myös aikansa käyttämättä, joten olen laittanut sen pesukoneen lyhyeen huuhteluohjelmaan ja ripustanut henkariin kuivumaan ja suoristumaan. Lakanoiden silitystä minä en ole ymmärtänyt koskaan. Ymmärtämättömyyteni lisäksi en voisi kuvitellakaan, että heittäytyisin nukkumaan täysin siloteltuihin valkoisiin pellavalakanoihini. Niiden kuuluukin olla kotoisasti hieman ryppyiset. Sisustustyynyjen päälliset. Näyttävät aivan kelvollisilta, ei miltään ryppykasoilta. Kuivattu siististi narulla pesun jälkeen ja sujautettu tyynyjen päälle olemaan. Muuta mahdollista silitettävää en juuri ympäriltäni löydäkään.

silitysrauta isoäidinneliöt
Silitysraudalla höyrytetyt isoäidinneliöt odottavat kasaamista peitoksi


Kuinka usein se silitysraudan tarve sitten iskeekään

Nyt kuitenkin kohtasin tilanteen, jossa ensimmäisen kerran hieman reilu kolmeen vuoteen todella tarvitsin silitysrautaa. Muistan kuluneen ajanjakson siitä syystä, että edellisellä kerralla tarvitsin ja käytin sitä täsmälleen saman asian yhteydessä. Silloin virkkasin nyt jo hieman reilu kolmevuotiaalle kummitytölleni syntymälahjaksi peiton. Tällä kertaa sellainen on valmistumassa sinulle. Peitto koostuu 60:sta isoäidinneliöstä, jotka ensin virkkasin, seuraavaksi päättelin ja siistin langanpätkät, sitten palat pestiin ja ripustaessa kuivumaan siistin pesussa esiin tulleet langan pätkät kertaalleen uudestaan ja lopuksi kuivuttuaan ennen lopullista kasaamista peitoksi, neliöt piti höyryttää ja silittää muotoonsa. Tästä vaiheesta ei ole syytä luistaa kauniin ja oikean muotoisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kuinka moni olisi tässä kohtaa rynnännyt kauppaan ostamaan rautaa ja lautaa, koska sellaista ei ole ja sitä nyt tarvitaan? Niinpä, uskon että moni. Minä sen sijaan en viitsi säilöä nurkissani sellaisia asioita, joita tarvitsen erittäin harvoin, saati investoida niihin rahaa. Näin ollen, koska isäsikään ei tarvinnut rautaansa viikonloppuna, lainasin sen häneltä neliöiden höyrytyksen ajaksi, johon meni aikaa tunti. Silityslautaa en tarvinnut ollenkaan, sillä höyrytin palat pöydällä pyyhekerroksen päällä. Miksi minulla olisi oma silitysrauta, jota näin ollen tarvitsen tunnin reilussa kolmessa vuodessa? Ei miksikään. Jos en olisi lainannut rautaa isältäsi, olisin mennyt todennäköisesti tulevaan mummolaasi ja höyryttänyt ne siellä samalla, kun nähdään ja vaihdetaan muitakin kuulumisia.

"Kaikkien ei välttämättä tarvitse omistaa kaikkea, vaan lainataan tarvittaessa toisiltamme."


Ekoteko

Tämän kaltaisilla teoilla, että kaikkien ei välttämättä tarvitse omistaa kaikkea, vaan lainataan tarvittaessa toisiltamme, voi säästää merkittävän määrän luonnonvaroja mm. tuotteiden valmistusmateriaalien ja -prosessien, kuljetusten, pakkausten sekä myöhemmin niiden hävittämisen osalta. Minusta ajatus esimerkiksi siitä on kiva, että taloyhtiöissä, vaikka jokaisessa rapussa, olisi oma kodinhoitopiste, josta voisi kukin vuorollaan käydä lainaamassa kulloinkin tarvitsemiaan tavaroita. Silitysrauta ja -lauta voisi hyvin olla tämänkaltaisia yhteiskäyttöisiä tarvikkeita, koska uskoisin, että vähemmistö meistä kuitenkaan tarvitsee niitä päivittäin. Tämänkaltainen malli toimii erityisen hyvin sellaisten tuotteiden osalta, joita tarvitaan vain muutaman kerran vuodessa. Minkälaisia tarvikkeita sinulle tuli mieleen tämänkaltaisen yhteiskäyttömallin osalta, jota sinun ei välttämättä tarvitsisi omistaa itse?

<3. Jennyfer

15. toukokuuta 2019

Ylimääräinen neuvolalääkärikäynti alavatsakipujen vuoksi

Ylimääräinen neuvolalääkärikäynti liikkumisen aikaisista alavatsakivuista johtuen oli hyvä reissu ja tiedän nyt, miten niihin suhtautua ja miten niiden kanssa elää loppuraskaus eteenpäin. Huojentavaa on myös se, että ennenaikaista lenkkipolkusynnytystä ei tarvitse miettiä. Sisätutkimus sai "Oskarin" villiintymään ja minä suuntaan vielä kaiken tulehduksellisen poissulkemiseksi virtsanäytteen kera labraan. Edellisen viikon suolistosairauden seurannan verikokeista kurkattiin tulehdusarvoa ja sen ollessa normaali, oli ruudulla jotain muuta punaista. Kipujen kautta eksyn hieman raskauden jälkeisiin haaveisiin ja itse odotuksen jatkuessa hitaana eteenpäin katsokaapa, mitä ihanaa sitä lähiluonnossa huomaakaan, kun on aikaa askeliltaan katsoa. 


"Näin raskaana ollessa, kun sitä on kykenemätön tai  muuten rajoittunut tiettyihin asioihin huomaa, mitä sitä oikeesti ja todella elämäänsä kaipaa."


valkovuokot
Valkovuokot ovat olleet silmänilona jo useamman viikon ajan

Kävin eilen ylimääräisellä neuvolalääkärikäynnillä kävellessä tulevista alavatsakivuista johtuen. Näitä kipuja on minulla ollut ihan alkuraskaudesta lähtien, mutta ne vain pahenee pahenemistaan, mitä pidemmälle raskaus etenee. En ole about kolmeen kuukauteen pystynyt kävelemään normaalia vauhtia lainkaan, vaan eteneminen on etanan kaltaista matelemista. Siitä huolimatta kivut yltyvät lähes joka päivä niin koviksi, että minun on pysähdyttävä useita kertoja "lenkkeillessä" koirani kanssa. Ylämäet ovat pahimpia, vaikka ne tulisi ylös kuinka hitaasti tahansa. Olen istunut ja seissyt paikoillani milloin missäkin kuin patsas ja kääntänyt ohikulkijoiden päitä. Kipu helpottaa välittömästi, kun pysähdy ja alkaa uudestaan, kun liikahdan. Kokonaan se häviää vasta sitten, kun olen ollut tovin kokonaan aloillani.

luonto värisävyt
Luonto osaa sävyttää värit sointumaan täydellisesti toisiinsa

Kipujen kautta raskauden jälkeisiin haaveisiin

Näitä samoja kipuja ilmeni alkuraskauden aikana uidessa. Olin vielä silloin uintitekniikkakoulussa, mutta jouduin jättämään jo kolme kuukautta sitten osan tekniikkatunnin uinneista väliin näiden samojen alavatsakipujen vuoksi. Sittemmin en ole käynyt uimassakaan, vaikka se olisi todella hyvä liikuntamuoto näin raskaana ja kaipaan uimahalliin enemmän kuin koskaan ikinä. En silti halua mennä sinne kiusaamaan itseäni, koska tiedän, että siitä uimisesta ei vain tule kipujen vuoksi yhtään mitään. Olen muutaman kerran saanut itseni kiinni haaveilemasta ajasta, kun sinä olet jo olemassa, saat muutamaksi tunniksi hoitajan, ja minä aikaa uimahallireissuun saunoineen ja salaatteineen. Se oli minulle viikonloppujen perinne ennen raskautta. Näin raskaana ollessa, kun sitä on kykenemätön tai  muuten rajoittunut tiettyihin asioihin huomaa, mitä sitä oikeesti ja todella elämäänsä kaipaa. Mitkä ovat niitä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä juttuja. Oma listani on melko vaatimaton, eikä ne ole tärkeysjärjestyksessä:

  • uinti
  • reipas kävely
  • retkeily
  • vatsalla nukkuminen
  • sopusuhtainen vartalo
  • hyvä kunto
  • ketterä olo


kevään väri keltainen
Keltainen on kevään väri


luonnon kauniit muodot
Miten kauniita muotoja luonto osaa luodakaan

Ei pelkoa ennenaikaisesta lenkkipolkusynnytyksestä

Lääkäri tulkitsi kuvailemani oireet ja kivut supistuksiksi. Vaikka itsekin olen lukenut ja kuullut, minkälaisia supistukset ovat, on niitä mielestäni ensikertalaisen kuitenkin vaikea tunnistaa. Mikä on supistusta ja mikä jotain muuta kipua. Minun vatsa kun on muutenkin välillä kovan ja pinkeän tuntuinen ihan jo vaikka pelkästä turvotuksesta johtuen. Lääkäri piti sitä erittäin hyvänä, että supistuksia ilmenee liikkumisen aikana. Hyvä asia on myös se, että ne lakkaa, kun pysähdyn. Hankkimalla niitä ei kannata hankkia, mutta liikkumista minulta ei kielletty, vaan etenen edelleen kävellessä hitaasti kivun rajoissa. Hän teki vielä gynekologisen tarkastuksen, jonka aikana "Oskari" heräsi reippaasti potkimaan. Mitäs sorkitte hänen yksiönsä ovella. Kohdun suu oli kiinteä ja kohtu itsessään tuntui juuri siltä, kuin pitää tuntuakin. Tämän kaltaiset kivut saattaisi viitata jonkinlaiseen tulehdukseenkin. Sen vuoksi käyn nyt vielä varmuuden vuoksi labrassa antamassa virtsanäytteen oireettoman virtsatietulehduksen poissulkemiseksi, joka sekin voi olla yleistä raskauden aikana ja oireettomuuttaan vaatisi silti hoitoa.

kukat kuivamaaperä
Osa kukista viihtyy kuivemmalla maaperällä

Mikäköhän sen suoliston tilanne oikein onkaan

Lääkäri mainitsi myös, jos tarkastettaisi verikokeella tulehdusarvot, mutta kerroin minulta viime viikolla otetuista laajoista verinäytteistä suolistosairauteni seurannasta johtuen ja epäileväni, että siinä yhteydessä on otettu myös tulehdusarvot. Ja niin ne oli. Ne näyttivät normaalia. Sen sijaan lääkäri mainitsi jotain heittoja valkosolujen osalta ja näinpä ruudulla tulosten kohdalla jotain muutakin punaista, joten jännityksellä odotan kuun loppua, kun kaikki seurannan tulokset ovat valmistuneet ja gastroenterologi minulle soittaa, että miten persiillään ne suoliston arvot vielä onkaan. 

päivänkakkara auringossa
Päivänkakkara paistattelee

luonto täydelliset värit
Täydellisiä väriyhdistelmiä
Hidastaessa näkee ympäristön aivan uudella tavalla

Voin nyt kuitenkin jatkaa huolettomalla mielellä eteenpäin sillä tiedän, että kivut eivät ole haitaksi eikä vaarallisia, eikä niiden seurauksena ainakaan ole riskiä ennenaikaiseen synnytykseen lenkkipolulla. Tästä erittäin hitaasta päivittäisestä kulkemisesta koiran kanssa on ollut sekin hyöty, että olen todella nähnyt tänä keväänä, kuinka luonto päivä päivältä herää ja kehittyy kukoistukseensa. Sitä on ollut todella upea seurata. Vaikka asun Helsingin kantakaupungissa, vain 6 km päässä rautatieasemalta, saan nauttia päivittäin erittäin kauniista ja monipuolisesta luonnosta, jonka vuoksi halusin koristaa myös tämän postauksen lähiluontoni kukkasin.

kukkien kauniita yksityiskohtia
Kuinka kauniita yksityiskohtia


Lue myös: 

<3. Jennyfer