"Oskari" on täysaikainen - 3 viikkoa laskettuun aikaan

Aika on todellakin saanut siivet selkäänsä. Äitiyslomaa on takana 2 viikkoa ja laskettuun aikaan vain 3 viikkoa. Tänään käynnistyi raskausviikko 38, joka tarkoittaa jälleen yhtä virstanpylvästä tässä ihmeellisessä matkassa. "Oskari" on nyt täysaikainen, eikä häntä enää luokitella ennenaikaiseksi, syntyypä hän tästä eteenpäin minä hetkenä hyvänsä. Kehityksessä tapahtuu enää vain jotain hienomekaanista säätöä ja käytännössä hän kerää vain massaa. Mutta mihin se kaikki massa mahtuu? Minkälainen on raskauteni näillä viikoilla ja miten saan äitiyslomalla aikani kulumaan? 

Oloni alkaa olla aika tukala. Vatsalla olisi mahdollisuudet levitä nyt "Oskarin" massankeräyskaudella sivusuunnassa, mutta ei. Se on päättänyt kasvaa vain eteenpäin. On suorastaan ihme, että olen välttynyt selkäkivuilta, joita ilmenee vain ja ainoastaan imuroidessa. Vatsa alkaa olemaan jo vallan koomisen näköinen, sillä se on huomattavasti kapeampi, kun lantioni, vaikka sekin on saanut tähän projektiin tarvittavaa rasvakerrosta osakseen. Vatsanahka on paikoittain erittäin pinkeä, etenkin silloin, kun "Oskari" venyttelee jäseniään ja koittaa oikoa itseään. Ihon pinkeydestä huolimatta olen välttynyt raskausarvilta, vaikka jopa edes yhtä pientä sellaista toivoisin tästä prosessista muistoksi. Laskeutuminen on tapahtunut ja massa painaa tuskallisesti pehmenneeseen häpyluun alueeseen. Käsissä ja jaloissa on sen sortin turvotus, että "crocsit" puristaa ja kirjoittaminenkin tuottaa tuskaa. Tavarat ei pysy turvonneissa käsissä, sillä en osaa toimia niiden kanssa, ne eivät ole omani. Näillä kummallisilla jaloilla ei tee mieli kävellä. Lisäksi turvotus aiheuttaa paikoittain kovia nivelkipuja, erityisesti sormissa ja varpaissa. Väsymys on joinain päivinä jopa kaksien päikkäreiden arvoinen. Joka päivä vähintään yksien. Välillä väsymys saa vallan niin, että ihan perusasioiden hoitaminen tuntuu mahdottomalta, kuten puhelun soittaminen tai viestiin vastaaminen.

Raskausviikko 38. "Oskari" on täysaikainen. 

Näin kulutan aikaa

Liikkuminen tämän kehon kanssa on jo todella epämukavaa mainituista oireista johtuen ja nukkuminenkin on mitä sattuu. Uni tulee yleensä 01 mennessä ja herään 04-06 välillä. Aamuisin syön smoothieni, juon kupin teetä ja kirjoitan, luen tai hoidan joitain asioita. Ensimmäisille päikkäreille käyn usein jo 08 aikaa. Unta riittää helposti 10-11 paikkeille, jolloin herään sopivasti lounaalle. Syön, ja jaksan taas hetken puuhastella jotakin, kuten kirjoittaa, lukea, rakentaa bujoa, käydä kaupassa, nähdä ystäviä, tai katsella Toisenlaisia äitejä, joka on osoittautunut todella ajankohtaiseksi, mielenkiintoiseksi ja järkeväksi realitysarjaksi tähän omaan elämään ja sen tilanteisiin nähden. Kuuntelen paljon kehoani ja sen merkkejä "Oskarin" liikkeiden lisäksi. Valmistaudun henkisesti synnytykseen ja elämään "Oskarin" kanssa.

Raskausviikko 38. Vatsa on kasvanut vain ja ainoastaan eteenpäin. 

Mitä vielä vaiheessa

Asiat ovat pitkälti sillä mallilla, että "Oskari" saa puolestani syntyä koska vaan. Mitä pikemmin, sen parempi. Ainoat asiat, jotka minulla on tekemättä, on synnytystoiveiden kirjaaminen, sekä synnytyskassin pakkaaminen. Tavarat ovat kyllä muutamaa poikkeusta, kuten lääkkeitäni ja kotiutumisvaatteitani lukuun ottamatta kasattuna lipaston päälle, mutta voisihan sen repunkin jo kaapinperukoilta kaivaa ja ihan konkreettisesti pakata. Joka ilta nukkumaan käydessä mietin, onkohan tämä se yö...

Raskausviikko 38. Selkäni on onneksi sopeutunut hyvin tämän eturepun kantamiseen

<3. Jennyfer

31,5 neliötä: Huone

31,5 neliötä on seitsemän postauksen sarja kodistani, jonka kuudes ja toiseksi viimeinen osa tämä Huone on. Yksiössä tämä huone käsittää minulla olo-, makuu- ja ruokailuhuoneen. Sarjassa esittelen kotini sisustuksineen huone huoneelta. Asunto sijaitsee 12/2017 valmistuneessa 12 huoneiston kerrostalossa Helsingin kantakaupungissa. Olen asunut asunnossa sen valmistumisesta lähtien. Syksyn 2019 tullen jaan nämä neliöt lapseni kanssa.

Tervetuloa kotiini! Tänään vietämme aikaa kotini ns. päähuoneessa, joka minulla käsittää kolme eri huonetta: olohuone, makuuhuone ja ruokailutila samassa yhteydessä. Niin kuin usein yksiöissä, minullakin on alkovi, joka yleensä toimii makuutilana, mutta olen tehnyt siitä "Oskarin" valtakunnan ja järjestänyt oman nukkumiseni toisaalle, eli tähän huoneeseen, johon nyt astumme. 

Huone avautuu eteisen ja keittiön jatkeena

Huoneen sijainti pohjapiirustuksessa

Huone

Huone avautuu eteisen ja keittiön jatkeena. Ns. olohuoneen osuus on vasemmalla, joka käsittää kaksi nojatuolia, vanhasta ompelukoneen ruongosta tehdyn pöydän niiden välissä, hyllyn pöydän päällä, jossa on rakkaimmat muistoni ja luku-/tunnelmavalot nojatuolien yllä. Hyllyltä puuttuu 3 kynttilää, sillä etsin vielä mieluisia somisteita. Mahdollisesti tulossa Iittalaa tai Aarikkaa. Pöydän päällä on kaiuttimet, tietokone, tabletti, puhelin, bujo sekä pussukka kynille yms. Rungon alaosassa on metallinen tynnyri, joka sisältää muutaman tärkeän paperin, sekä pääosin johtoja, kuten latureita, mutta myös jonkun verran elektroniikkaa, kuten aurinkokennolaturin, matkakaiuttimen ja action kameran. Tässä on kaikki, mitä olohuoneeltani tarvitsen.

Olohuone on tilan vasemmalla seinustalla

Näkymä huoneen vastakkaiselta seinustalta

Olohuoneen pöytä nojatuolien välissä

Olohuone keittiön jatkeena

Ruokailutila

Tilaan tultaessa heti oikeella on ruokapöytä, joka on jatkettavaa mallia. Super kätevää! Arjessa se on kahden hengen pöytänä, jolloin molemmin puolin on taljoilla somistetut jakkarat. Lisäksi "Oskari" on saanut jo oman paikkansa pöydän päästä, jossa on Stokken Tripp Trapp tuoli, joka tulee käyttöön heti hänen synnyttyään New Born setin myötä. Kun istujia on pöydän ääressä enemmän, saa siitä jatkettua helposti neljän hengen version vetämällä pöydästä lisäosan esiin, siirtämällä jakkarat toiselle puolelle pöytää ja ikkunan alla olevan kahden istuttavan penkin, joka niinikään somistettu taljalla, pöydän toiselle puolelle. "Oskarin" paikka jää edelleen pöydän päähän.

Jatkettava ruokapöytä on huoneeseen tultaessa heti oikeella

Ruokapöytä suhteessa "olohuoneen" kalusteisiin

Näkymä huoneen toiselta reunalta

Penkki ja sen alunen

Muutoin tuo ruokapöydän penkki onkin pitkälti somisteena ikkunan alla, jonka päällä tykkään polttaa kynttilöitä. Sen alla on puulaatikko, jossa vastaava peltitynnyri, kun "olohuoneessa" pöydän alla. Tämä tynnyri on puolestaan täynnä tuikkuja. Sen vieressä laatikossa on ainoat kirjat, mitä omistan. Luen kyllä paljon, mutta kirjojen omistamisen sijaan olen kirjaston suurkuluttaja. Harvoin haluan palata mihinkään kirjaan uudestaan tai jos haluan, saa sen kirjastosta myös uudestaan lainaan. Nämä kirjat liittyvät kaikki rakkaaseen harrastukseeni, retkeilyyn. Näiden äärelle vietän usein aikaa suunnitellen seuraavia retkikohteitani. Onhan niitä nettikin pullollaan, kuten mm. oma retkeilybloginikin, mutta nämä kirjat ovat vaan niin eri juttu. Lisäksi säilytän tässä laatikossa kirjastosta lainassa olevia kirjoja. Puulaatikko sisältää tällä hetkellä myös peltisen rasian, joka sisältönsä puolesta on lopulta melko tarpeeton. Siis sisältö tärkeä, mutta itse rasia tarpeeton. Siellä lojuu parhaillaan silmälasini, jotka ovat kuitenkin suuren osan päivästä päässäni, älykellon, joka nyt poikkeuksellisesti ei ole raskaudesta johtuvasta käsien turvotuksesta kädessäni, ystäviltä saadun tarra-arkin ja pari laskua, jotka eivät syystä tai toisesta tulleet sähköisenä, kuten laskuillani yleensä on tapana. Tästä astiasta voisin helposti luopua. 

Penkki on somisteena ikkunan alla, kun se ei ole käytössä jatkettavan pöydän ääressä

Käsityötynnyri

Penkin vieressä on valkoinen tynnyri joka on suurimmaksi osaksi tyhjä. Sen pohjalla on pari virkkuukoukkua, muutama lankakerä, pari parsinneulaa ja jokunen virkkausohje. Harrastan jonkin verran käsitöitä, mutta en paljon. Projekteilleni riittäisi pienempikin astia, mutta toistaiseksi menen tällä, sillä se on toimiva enkä kaipaa sen osalta muutosta. 

Sänky ja sohva

Huoneen viimeisellä seinustalla on sänky. Se käsittää 120x200 cm Futon Rock patjan, jolle olen valinnut tuon rungon sen sohvamaisten piirteiden ja säilytyslaatikoiden vuoksi. Sänky toimii samalla siis myös sohvana, vaikka itse en sitä juuri siihen tarkoitukseen käytäkään. Vieraani istuvat siinä kyllä. Sohvamaisen ilmeen saan yön jälkeen helposti runsailla sisustustyynyillä ja vilteillä. Sen kolmesta laatikosta vasemmanpuoleisessa on lakanat ja toinen peitto. Keskimmäinen laatikko sisältää pyyhkeet ja oikean puoleisessa on rulla kontaktimuovia, jota käytän ahkerasti askarteluissani, sekä boyfriend, eli vartalotyynyni, jonka aina yön jälkeen siirrän päiväksi kätevästi laatikkoon. Sohvasängyn vieressä on vaatekaappi, jonka kyljessä roikkuu yö-/tunnelmavaloni. Itse kaappi on "Oskarin" ja kuluu hänen valtakuntaansa. Sohvasängyn päällä on käytännössä vain sisustuselementin virkaa hoitava peili ja vasemmalla pienellä seinän pätkällä naulakko, joka on vastaava, kun nojatuolien päällä olevilla lampuilla. Pidän kovasti tästä oksamaisesta designista. Tässä naulakossa roikkuu tällä hetkellä vain pieni pussukka, jossa on kaksi kaukosäädintä, joilla ohjaan kotini valaistusta. Lisäksi sujautan tähän pussukkaan yöksi puhelimeni.

Sohvasänky on "olohuoneen" kalusteita vastapäätä

Sohvasänky alkovista katsottuna

Lakanalaatikko. Minulla on petivaatteita kaikkiaan 2 tyynyä, 2 peittoa, 2 aluslakanaa, 4 pussilakanaa ja 4 tyynyliinaa. Lisäksi laatikossa on toinen valkoinen viltti, joita käytän sängyllä päiväpeittoina. 

Pyyhelaatikko. Kaikkiaan minulla on 4 kylpypyyhettä + yksi pienempi kylpypyyhe uimahallia ja reissuja varten, jonka vaihtamisesta hamam pyyhkeeseen haaveilen, Sitten on kaksi "Oskarin" kylpypyyhettä, 4 käsipyyhettä ja 4 "Oskarin" peppupyyhettä. Lisäksi laatikossa on kylpyhuoneen vaihtomatto.

Tämä laatikko on boyfriendin eli vartalotyynyni, jonka siirrän syrjään yön jälkeen

Muuta

Näiden lisäksi huone sisältää maton, tyynyjä ja vilttejä nojatuolien päällä, kaksi tuikkusomistetta ikkunoiden edessä ja kaksi valokuvaa koirieni tassujen jäljistä pitkoksilla ja kellon ruokapöydän päällä. Tässä 3 in 1 huoneessa on kaikki, mitä niiltä tiloilta tarvitsen. Oikeastaan liikaakin, jos puhutaan puhtaasti tarpeen näkökulmasta, sillä osa sisustuselementeistä on tässä tilassa vain visuaalisen viihtyvyyden vuoksi, kuten 3 taljaa, 3 oksamaista naulakkoa, peili, osa vilteistä ja sisustustyynyistä... Tästä tilasta voisin siis luopua aika monestakin tavarasta sen vaikuttamatta elämääni millään muulla tavalla, kuin visuaaliseen viihtyvyyteen. Sillä tavalla minimalistisuuttani olen materialisti.

Näkymä "olohoneesta" ruokapöydän ja sohvasängyn kautta alkoviin, eli "Oskarin" valtakuntaan, johon tutustutaan omassa postauksessaan paremmin

Huone alkovista katsottuna

Kiva kun kävit kylässä! Viikon päästä nähdään jälleen ja sillon on vuorossa sarjan viimeinen osa, Alkovi, joka on pian lasketun ajan omaavan "Oskarin" valtakunta.

Lue myös: 

• Kaikki sarjan postaukset tunnisteella: 31 neliötä
• 31,5 neliötä: Pohjapiirustus
• 31,5 neliötä: Eteinen
• 31,5 neliötä: Kylpyhuone
• 31,5 neliötä: Parveke
• 31,5 neliötä: Keittiö

<3. Jennyfer

Baby Shower nro 3

Edellisenä viikonloppuna minut yllätettiin täysin Baby showerilla. En tietenkään osannut edes odottaa mitään tällaista, sillä osa ystävistäni pääsi sen jo kerran tekemään, kun olin kutsunut heidät tyhjentämään kuohuvaa jääkaapistani. Tällä kertaa mukana oli osa heistä ja myös läheisiä sukulaisiani. "Oskari" sai jälleen ihania lahjoja ja niin paljon jo rakkautta osakseen. 

Superyllätetty minä

Yllätys yllätys

Minut yllätettiin menneenä viikonloppuna täysin ja totaalisesti läheisten ja ystävien toimesta toisilla Baby Showereilla. Kolmannet olivat taannoin työpaikallani. Olin sopinut meneväni kotikaupunkiini serkun ja hänen puolison kanssa syömään, mutta siellä olikin paikalla lisäksi kummitätini, kolme ystävää ja yhden ystävän lapsi. Yllätys oli niin totaalinen, etten oikein tajua sitä vieläkään. Lisäksi sain paljon terveisiä monilta, jotka eivät päässeet paikalle, mutta olivat hengessä mukana. Tähän joukkoon kuuluvat mm. "Oskarin" tulevat Mummo ja Ukki, minun vanhempani.

Arvailuja ilmassa

Ruokailun lomassa juttelimme tietysti raskauteen ja "Oskariin" liittyvistä asioista, seurue arvuutteli lahjanarulla vatsani ympärysmittaa ja seurueen kokenein, kahden lapsen äiti veti semmoset överit sen kanssa, että huomasin ulkopuolisiakin naurattavan. Niin ikään he olivat kirjoittaneet vihkoon erittäin kauniita sanoja niin "Oskarille" kuin minullekin, sekä arvuutelleet hänen syntymäaikaa, painoa, pituutta ja nimeä. Nimi herätti jälleen keskustelua, mutta siitä tulen pysymään vaiti. Ristiäisiin asti. Ruoka, seura ja jutut olivat ihan priimaa, puhumattakaan siitä, mitä "Oskari" saikaan lahjaksi. Kauniin vihkon ja Baby boy ilmapallon lisäksi tuli kaksi korttia, joista toinen on valokuva minusta noin 9-vuotiaana, kun kesäloman asuntovaunureissulla eräällä leirintäalueella kaaduin tuolilla nurin, muistan sen vieläkin. Se oli jotain ihan super hauskaa. Tämän valokuvakortin lisäksi paketissa oli minun kummeilta sekä serkultani, tulevalta "Oskarin" kummilta ja hänen puolisoltaan ekologisia vaippoja, 50 cm body ja potkuhousut sekä pari tuttia ja kruununa tulevan kummitädin itse kutomat villasukat, jotka jo samantien näin ikuistettuna pieneksi käymisen jälkeen vitriinikehyksessä. Niin suloiset, pienet ja tunnearvokkaat ne ovat.

Tulevan kummitädin kutomat pienen pienet villasukat

Ensitutit 0-2 kk ikäiselle

50 cm ihanan pehmoinen body

50 cm ihanan pehmoiset potkuhoust

Valokuva minusta kaatuneella tuolilla nauraa räkättämässä oli paketissa korttina

Kiitollinen äiti

En tiedä, miten kiittää kaikkia, sillä "Oskarilta" ei ainakaan puoleltani läheisiä ja rakkaita tule ympäriltään puuttumaan. Tulevana äitinä on suorastaan liikuttavaa huomata, miten vilpittömän onnellisia ja rakastavia useimmat ihmiset häntä kohtaan jo ovatkaan. Tämä kaikki lisää valtavasti itselleni myös luottamuksen tunnetta ja rauhallista mieltä, sillä apua, tukea, hellyyttä ja rakkautta tuskin tulee puuttumaan. Osaan arvostaa tätä kaikkea niin paljon, sillä asioilla on monesti myös se toinen puoli, joka ei ole valitettavasti jäänyt näinkään onnellisessa tapahtumassa minulta näkemättä ja kokematta. Kiitos ihan tuhannesti kaikille rakkaille!

Lue myös: 

• Skumppaillasta Babyshoweriksi
• Baby Shower töissä

<3. Jennyfer

Perhevalmennuksessa: Synnytys - Miten meidän valmistautumisen kanssa...

Olimme neuvolan perhevalmennuksen parituntisessa synnytysvalmennuksessa yhdessä "Oskarin" isän kanssa. Miksi pidän kerrankin tätä yhteistä raskausajan kokemusta erittäin hyvänä ja tärkeänä asiana? Minkälainen synnytysasioihin liittyvä riita meillä oli edellisenä iltana? Minkälaisia toiveita ja haluja minulla on elämäni suhteen tällä hetkellä raskauden loppumetreillä synnytyksen lähestyessä päivä päivältä, ja miten niihin suhtaudutaan? Mikä on mielestäni tukihenkilön rooli ja tehtävä synnytyksessä? 

Eilen oli neuvolan perhevalmennuksen toinen ja viimeinen kerta. Aiheena oli synnytys. Olimme siellä yhdessä "Oskarin" isän kanssa. Hän piti pari tuntisesta tilaisuudesta paljon ja olin itsekin sitä mieltä, että oli äärimmäisen hyvä, että olimme siellä yhdessä, sillä uskon ainakin yhden miehen ymmärtävän meidän naisten maailmaan taas hyppysellisen enemmän. Itse en niinkään saanut uutta tietoa, mutta vahvistusta ajatuksilleni tulevaa synnytystä ajatellen. Olen odottanut synnytystoiveideni ylöskirjaamisen kanssa tähän hetkeen asti, mikäli saisin tässä valmennuksessa sen osalta vielä jotain uutta ja merkittävää, mutta nyt olen senkin valmis tekemään ja toiveeni auki kirjaamaan.

Kehon koskemattomuus

Erityisen hyvää siinä, että kävimme tässä synnytysvalmennuksessa yhdessä, oli se, että uskoisin meidän välttävän monta synnytysriitaa, koska asioista, joita nainen, minä, tulen mahdollisesti kokemaan, kerrottiin ulkopuolisten toimesta. Lähtökohtaisesti on tietysti aivan käsittämätöntä, miten synnytykseen liittyvistä asioista voi saada riitaa aikaa, mutta voin kertoa, että todellakin voi. Näin ollen toiveitani ja tahtojani lienee pidetään ihan normaalina ja hyväksyttävinä, eikä jonain itsekeskeisinä sekoiluina. Yksi erityinen tahtoni on esimerkiksi se, josta näin jo silmissäni synnärillä syntyvän hillittömän riidan on se, kun minä en halua, että minuun kosketaan sillon kun sattuu ja koen kipua, vaan tarvitsen ehdottomasti paljon omaa tilaa ja rauhaa ympärilleni. Ylipäätään, kun keskityn johonkin asiaan, tarvitsen paljon omaa tilaa ja rauhaa. Siksi en osaa edes vierastaa ajatusta siitä, että olisin synnyttämässä yksin. Jotenkin näin raskaana ollessa minulle on muutenkin korostunut koskemattomuus kehoani kohtaan. Tarvitsen paljon tilaa sen ympärille. En olisi ikinä uskonut moisen asian mieltäni vaivaavan, mutta myös se, että kätilöt tulevat painelemaan vatsaani edesauttaakseen istukan irtoamista ja palautumisen käynnistymistä, tuntuu äärimmäisen epämukavalta.

"Oskarin" laskettuaika

Mitä minä juuri nyt tahdon ja toivon

Kuinka ollakaan, olimme jälleen kerran tapelleet "Oskarin" isän kanssa synnytysvalmennusta edeltävänä iltana monta tuntia erinäisistä aiheista, ja yhtenä niistä oli se, kun minä kerroin tahtoni ja toiveeni saada nyt vain keskittyä lepäämiseen, voimien keräämiseen ja tulevaan synnytykseen, sekä elämänmuutokseen. Kerroin haluavani elämääni nyt sellaisen tilanteen, edes tässä raskauden loppumetreillä, synnytyksen alla, että henkisesti en joutuisi miettimään mitään raskauden ja synnytyksen ulkopuolista kuormittavaa tai stressaavaa, sillä suhdettamme on reilu kolmen viikon ajan varjostanut jälleen tapahtuma, joka on minulle äärimmäisen raskas, johon en itse pysty edes vaikuttamaan yhtään millään tavalla. Ainut joka voi mitään tehdä, on "Oskarin" isä, mutta minun silmissäni asioiden eteen ei tehdä riittävästi töitä, jos ylipäätään tehdään mitään, jotta minä voisin tähänastisen elämäni tärkeimmän ja merkityksellisimmän hetken kynnyksellä saada edes jonkinlaisen selvyyden ja mielenrauhan osakseni kaipaamani levon ja keskittymisen ohella. Toivon, että tätä tahtoani arvotettaisiin ja kunnioitettaisiin. Kyseessä on minulle myös fyysisesti äärimmäisen raskaat loppuraskauden hetket, sillä jo pelkästään liitoskivut sekä nivelkivut käsissä ovat järisyttäviä ja vaikeuttavat elämääni jo huomattavasti.

Tämän hetkisen elämäni tarkoitus

Olen kertonut tahtoni sulkea kaikki ylimääräinen henkinen paine ympäriltäni, jotta voin pitää itseni ja elämäni kasassa tämän pienen ihmeen ja uuden elämän pian saapuessa tähän maailmaan. Hän kun on 100% riippuvainen minusta ja hyvinvoinnistani. Koska toisaalla olevia asioita, joihin minun vaikutusvaltani on täysi nolla, ei olla saatu, eikä tulla saamaan kuntoon ennen "Oskarin" syntymää, päätin "irtisanoutua" kaikesta niihin liittyvästä nyt määrittämättömäksi ajaksi, vaikka ne oikeesti minun ja "Oskarin" elämään kaikesta vaikutusvaltani puutteesta vaikuttavatkin. Negatiivisesti. Koska koen, että kukaan muu ei tätä rauhaa tähän elämän tilanteeseen minulle ja "Oskarille" suo ja luo, teen sen itse, sillä tiedän olevani siinä äärimmäisen hyvä. Käytännössä myös ilmoitin, että elämääni ei nyt mahdu minkäänlaiset nykyiset tai entiset perhe- tai parisuhdesotkut, sillä niille on kyllä ollut aikansa ja paikkansa reilut puolitoista vuotta. Niinikään olen tuonut selväksi tämän hetkisen elämäni tarkoituksen ja tärkeimmät tehtävät:

• elää mahdollisimman onnellinen ja stressitön loppuodotus
• levätä ja valmistautua synnytykseen
• tarjota lapselle mahdollisimman hyvät, tasapainoiset ja rakastavat olosuhteet tähän elämään

Pyysin liikaa. Olen itsekäs ja kylmä kanafile.
Jos jotain hyvää tästä kuitenkin seurasi, oli se, että synnytysvalmennuksessa käydessämme läpi asioita, joista voi olettaa synnytyksen olevan lähellä, yksi on mm. naisen vaipuminen ja tahto mennä omaan ns. synnytyskuplaan. En ollut itsekään osannut ajatella tätä asiaa prosessiin kuuluvana, mutta siitähän tuossa kohdallani on juurikin kyse. Halusta keskittyä vain ja ainoastaan synnytykseen, sulkea kaikenlainen henkinen kuorma pois itsensä ulkopuolelle, mahdollisimman kauas. En voinut olla luomatta "Oskarin" isään tietynlaista katsetta tätä kohtaa käsitellessämme. Olen iloinen siitä, että näitä asioita, joita minä koen ja hänelle koitan sanoittaa, tuli ilmi valmentajien, ammattilaisten toimesta, jonka seurauksena toivon minua ymmärrettävän edes hitusen enemmän. Se tosin harmittaa ja satuttaa jälleen suunnattomasti, miksi tuokin kuplani piti puhkaista, eikä vain arvostaa ja kunnioittaa toiveitani ja tahtoani, jotka mielestäni tässä tilanteessa ei ole edes liikaa, saati paljon pyydetty tai vaadittu. Antaa minulle nyt tarvitsemani rauha keskittyä siihen, mihin minun vain ja ainoastaan tulee, ja johon vain ja ainoastaan haluan tässä elämäntilanteessa ja hetkessä keskittyä, sekä hänen hoitaa asioita sillä välin kuntoon toisaalla, minua niillä stressaamatta tai vaivaamatta. En kaipaa, halua enkä tarvitse apua arjen perusasioissa: kauppa, ruoka, siivoaminen jne. vaan siinä, että minulle ja "Oskarille" mahdollistetaan ja annetaan henkinen hyvinvointi ja rauha. 

Kaikki valmiina

Ole tukena, kunnioita ja arvosta

Synnytys on NAISEN asia. Jos mies on siinä mukana, hänen tulee kunnioittaa ja arvostaa naisen toiveita ja tahtoa, olla ennen kaikkea niissä tukena, tuntuu tai kuulostaa ne sitten kuinka hölmöiltä tahansa. Miehen ei tule ottaa kantaa kivunlievityksiin, asentoihin, sanoihin äänenkäyttöön, mihinkään. Synnytys on tilanne, jossa synnyttäjällä tulee olla äärimmäinen luottamus tukihenkilönsä tukeen ja arvostukseen toiveitaan ja tahtoaan kohtaan, tulee eteen mitä tahansa. Itse en vieläkään koe 100% varmuutta ja luottamusta tätä asiaa kohtaan, vaikka laskettuun aikaan on enää vain hieman reilu 3 viikkoa aikaa. Jos kyseessä olisi joku muu, kuin lapsen isä, olisin jo tämän synnytykseen mukaan tulevan henkilön vaihtanut.

<3. Jennyfer

31,5 neliötä: Keittiö

31,5 neliötä on seitsemän postauksen sarja kodistani, jonka viides osa tämä Keittiö on. Sarjassa esittelen kotini sisustuksineen huone huoneelta. Asunto sijaitsee 12/2017 valmistuneessa 12 huoneiston kerrostalossa Helsingin kantakaupungissa. Olen asunut asunnossa sen valmistumisesta lähtien. Syksyn 2019 tullen jaan nämä neliöt lapseni kanssa.

Tervetuloa kotiini! Tällä kertaa esittelen keittiön. Kuten eteisen esittelystä huomaa, keittiö on sen kanssa käytännössä samaa tilaa. Tämä ratkaisu hieman alkuun mietitytti asunnon kanssa, onko kokatessa tunne, että sitä tekee eteisessä. Nyt 1v 9kk kokemuksella voin sanoa, että ei ole. Käytännössä tilassa ei ole eteisen tuntua lainkaan, sillä kaikki takit ja kengät ovat poissa silmistä, kaappien takana.

Näkymä keittiöön eteisestä kotiin tultaessa

Näkymä keittiöön parvekkeen suunnasta

Keittiön sijainti pohjapiirustuksessa

Keittiön kalusteet

Keittiö alkaa vasemmalta heti siivouskaapin jälkeen työtasolla ylä- ja alakaappeineen. Oikealla puolella se käsittää jääkaappipakastimen, sen pienen yläkaapin ja vieressä olevan yhden oven pitkän hyllykaapin. Kaappitilaa ei äkkiä katsottuna ole mitenkään runsaasti, sillä alakaapeista yksi on integroitu tiskikone ja toinen roskakaappi. Sitten onkin uuni ja sen vieressä kolme laatikkoa. Yllä on integroitu mikro ja sen päällä pieni kaappi. Vieressä on tiskikaappi ja sitä seuraa maustekaappi, jonka vieressä yksi normaali kaappi. Tästä huolimatta osa näistä kaapeista on käytännössä lähes tyhjiä. Astiat ovat pääsääntöisesti jääkaappipakastimen vieressä olevassa pitkässä hyllykaapissa. Katsotaanpas kuvista tarkemmin.

Keittiön työtaso, ylä- ja alakaapit sekä integroidut kodinkoneet

Keittiön työtila jää eteisen ja olohuoneen väliin

Yläkaapit

Keittiön ensimmäinen yläkaappi on ollut kolmen hyllyn kaappi kalusteisiin integroidun mikron päällä, josta olen vienyt yhden hyllyn varastoon, koska sille ei ollut käyttöä eikä tarvetta. Tämä kaappi on teekaappi, eikä juuri sisällä muuta kuin irtoteepurkkien lisäksi mittalusikan.

Teekaappi

Teekaapin irtoteepurkit ja mittalusikka

Seuraava on ns. tiskikaappi, joka käytännössä on lähes tarpeeton ja tyhjillään. Olen kahdesti koittanut säilyttää täällä lautasia ja laseja, mutta tuo alin, lautasille tarkoitettu ritilä, on niin huonosti suunniteltu muotonsa puolesta, että lautaset ei pysy siinä pystyssä, vaan ne ovat jatkuvasti kumossa, ja sekös ärsyttää. Pääsääntöisesti ritilöillä kuivuu tällä hetkellä teen hauduttamiseen liittyviä sihtejä. Lisäksi siellä on pari puista mukin alusta, joita käytän lähinnä teen haudutussihtien laskualustana. Keskimmäisellä hyllyllä on "Oskarin" tutteja odottamassa keittämistä ja käyttöönottoa, samoin yksi tuttipullo. Lisäksi musta, ajallaan ruokapöydälle tuleva "Oskarin" ruokailualusta. Käytännössä pärjäisin itsekseni ilman tätä kaappia, mutta uskon sen käyttöasteen lisääntyvän "Oskarin" myötä etenkin tuttipullojen säilytyksen ja kuivaamisten osalta.

Lähes tarpeeton ja tyhjillään oleva kuivauskaappi

Myös seuraava, maustekaappi huutaa tyhjyyttään. En ole mausteiden ystävä ja pääsääntöisesti käytän ruuassani vain suolaa. Sillon tällöin puristan joukkoon tuoretta valkosipulia ja/tai inkivääriä. Näin ollen tästä maustekaapistani on löytänyt paikkansa kuivahiiva, leivinjauhe, hunaja ja coctailtikut. "Oskarin" myötä tämänkin kaapin käyttöaste saattaa lisääntyä mahdollisten korvikkeiden, pilttien yms. säilytyksen myötä.

Lähes tyhjillään oleva maustekaappi

Viimeisenä on kuiva-ainekaappi. Ylähyllyllä on satunnaisessa käytössä oleva digitaalinen vaaka. Muilla hyllyillä on makaroonit, vehnäjauhot, kaurahiutaleet, garnola ja suola. Aika näyttää, miten kuiva-ainekaapin sisältö muuttuu lapsen myötä. mutta minua tämä palvelee täydellisesti tällaisenaan. Myös tästä kaapista olen vienyt yhden tarpeettoman hyllyn varastoon.

Kuiva-ainekaappi

Työtaso

Työtasoa keittiössä ei ole mitenkään valtavasti, mutta minulle se on riittänyt loistavasti, enkä ole juuri kokenut sen osalta tilanpuutetta. Vasemmalta katsottuna ensimmäisenä on vedenkeitin ja valurautainen teenhaudutuspannu. Sitten on hana ja lavuaari, integroitu liesi, lääkelaatikko, josta käytän lääkkeitä ja vitamiineja päivittäin, sekä tehosekoitin, jolla valmistan joka päivä vähintään yhden smoothien.

Keittiön työtaso välineineen

Alakaapit ja -laatikot

Työtason alla ensimmäisenä vasemmalta on kalusteisiin integroitu kapeampaa mallia oleva tiskikone, joka on riittävän kokoinen tämän kokoiselle taloudelle.

Kalusteisiin integroitu tiskikone

Seuraavana on ulospäin vedettävä roskakaappi. Siellä minulla on ainoastaan kaksi roska-astiaa: paperi ja sekajäte, sillä loput viisi astiaa sijaitsevat asunnossa toisaalla, koska eivät mitenkään kaikki mahtuneet tänne. Bioastia on pakkasessa, joka on ollut yksi parhaista ratkaisuista ikinä. Loput neljä: metalli-, lasi-, muovi- ja pahviastiat sijaitsevat eteisen tankokaapissa. Käytännössä selän takana. Ratkaisusta voit lukea lisää eteisen esittelystä sekä pienen asunnon kierrätyspisteestä. Lisäksi tässä roskakaapissa on käsi- ja konetiskiaineet, tiskirätit, astia-/käsipyyhkeet, tiskiharja, jäte- ja biokassit, sekä savea oleva jokapaikan yleispuhdistusaine ja sen takana hankaussieni.

Roskakaapin sisältö

Sitten onkin uuni, joka minulla on itseasiassa todella vähällä käytöllä. Uuniruokia olisi helppo ja kiva tehdä enemmänkin, mutta jostain kumman syystä ne jäävät minulla paitsioon. Uunin alla on pieni laatikko, jossa on uunipellit, patalaput, pannualunen, folio, leivinpaperi ja kelmu. Tuollainen folio- ja kelmurulla kestää minulla vuosia. Käytän niitä todella harvoin ja satunnaisesti. Mahdollisesti voisin luopua niistä kokonaan.

Uuni ja sen alalaatikko

Viimeisenä tällä seinustalla on keittiön laatikot, joita on kolme kappaletta. Ylin laatikko sisältää perus ruokailuvälineet kuudelle hengelle, "Oskarille" jo saatuja ruokailuvälineitä, valkosipulipuristimen, pienen raastimen, jota käytän pääosin tuoreelle inkiväärille, purkin avaajan, sekä kaksi mittalusikkaa, sahalaitaveitsen, kaksi eri kokoista yleisveistä, kuorimaveitsen, viinipullon-/pullon avaajan, juustohöylän ja sakset. Kuvasta puuttuu parhaillaan tiskikoneessa oleva desin mitta.

Ylälaatikko

Koska nykyään keittiöissä ei jostain syystä tuppaa olemaan leikkuulautoja, olen ratkonut asian löytämällä aivan täydellisen kokoisen puisen leikkuulaudan tämän ruokailuvälinelaatikon päälle. Se on kooltaan niin oikea, että sitä ei tarvitse siirtää pois paikaltaan edes pilkkomisen ajaksi. Sen alta saa myös välineitä helpolla käyttöön liikuttamalla lautaa reunasta toiseen.

Puinen leikkuulauta osana ruokailuvälinelaatikkoa

Keskimmäisessä laatikossa on salaattiottimet, sekoituskauha, kauha keitolle, yleiskauha, vispilä, nuolija, paistinlasta sekä lävikkö, keittokirja ja ruokaohjevihko, "Oskarin" pari saatua ruokalappua, sekä astia pillimehulle, kaulin, veitsen teroitin, sekä isäni tekemä joulutorttujen tekoon tarkoitettu väline, kahdet erilaiset serviettirenkaat (yht. 8 kpl) sekä kahdet erilaiset kangas servietit (yht. 8 kpl) ja muutama pieni minigrip pussi. Nämä minigripit olisi tarkoitus korvata jollain kestävimmillä ratkaisuilla. Toisaalta käytän niitä äärimmäisen vähän ja harvoin, joten saattaisin pärjätä ilman mitään korvikkeitakaan.

Keskimäinen laatikko

Alimmassa laatikossa on litran mitta, paistinpannu ja kaksi erikokoista kattilaa.

Alalaatikko

Keittiön toinen seinusta

Toisella seinustalla, selän takana, on jääkaappipakastin, sen yllä pieni yläkaappi ja vieressä yksi pitkä hyllykaappi. Pieni yläkaappi sisältää erilaisia retkeilytarvikkeita, kuten termoksia, astioita, keittimiä jne. Makuupussi, teltta, makuualusta ja sen sellaiset ovat varastossa. Olen intohimoinen retkeilijä ja raskauden ulkopuolella käytän näitä välineitä ja tarvikkeita paljon. Erilaisia termoksia tulee käytettyä myös retkeilyn ulkopuolella, jos ottaa kylmää tai kuumaa evästä mukaan johonkin. Uskoisin, että "Oskarin" myötä tämän kaltaisten välineiden käyttöaste lisääntyy liikkuessa missä vaan. Koska en yletä kaapin sisältöön ilman jakkaralle kiipeämistä, en näillä raskausviikoilla (36) alkanut sen kanssa kekkuloimaan ja kaappia tätä postausta varten tyhjentämään ja tarkemmin esittelemään, ihan vaan turvallisuus syistä, joten voin myöhemmin jossain sopivassa ja ajankohtaisessa vaiheessa tehdä ihan erillisen jutun kaikkiin retkeilyvälineisiini liittyen.

Yläkaappi sisältää retkeilytarvikkeita, kuten erilaisia keittimiä, termoksia ja astoita

Viimeinen osa keittiötä on hyllykaappi, jossa säilytän ruuanlaitto-, tarjoilu- ja säilytysastioita. Ylimmällä hyllyllä on tarjotin, joka itseasiassa on todella vähällä käytöllä ja pärjäisin varmasti ilmankin. Sen kanssa on kuitenkin välillä mukava kantaa kunnon setti parvekkeelle syötävää ja juotavaa, joka vähentää huomattavasti edes-takas ramppaamista. Toisaalta, jos sen käyttöasete on kerran-pari vuodessa, niin pärjäisin loistavasti ilmankin. Niinikään samalla ylähyllyllä on kolme maljakkoa/karahvia. Yksi niistä on varsinainen kukkamaljakko, mutta kahta voi käyttää sekä karahvina että kukkamaljakkona.

Ylhäältä katsottuna toisella hyllyllä on todella vähällä käytöllä olevia laseja. Viinilaseja on kaksi, joita en ole käyttänyt kertaakaan. Niitä oli aikoinaan kuusi, mutta edellisen muuton yhteydessä ne saivat ilmeisesti jonkinlaisia iskuja osakseen, sillä hajosivat yksi toisensa jälkeen palasiksi tiskikoneessa. Sittemmin sain kaksi uutta viime jouluna lahjaksi, mutta en ole sittemmin viiniä juonut lainkaan. Se taas johtuu pitkälti raskaudesta, mutta olin viimevuonna todella pitkiä aikoja muutenkin täysin ilman alkoholia. Nyt raskaana sen tuoksukin on etonut niin paljon, että saapa nähdä, liekö otan enää koskaan. Lisäksi asiaa miettiessäni, en ole keksinyt, mihin alkoholia tarvitsisin. Samassa rivissä on kuusi kuohuviinilasia, jotka selvisivät muutosta viinilaseja paremmin. Niistä tuskin luovun, sillä olen nyt raskausaikana törmännyt useampaan alkoholittomaan kuohuviiniin, jotka ovat olleet taivaallisen hyviä. Niitä voisin kuvitella harrastavani myös jatkossa, raskauden jälkeenkin.

Astiakaapin kaksi ylintä hyllyä

Samalta hyllyltä löytyy musta metallikori, joka sisältää kuusi lasipulloa kannella ja kestopilleillä. Nämäkin ovat todella vähällä käytöllä, mutta erittäin kivat tarjota vaikka smoothieta tai moktaileja. Miksi ei sitä alkoholitonta kuohuvaakin. Etummaisena hyllyllä on kaksi todella isoa tuoppia. Ne ovat käytössä päivittäin, sillä ne ovat smoothieitani varten. Jo pelkästään aamusmoothieni on niin iso, että en ole löytänyt muuta astiaa, eikä ole enää tarvetta etsiäkään, mihin se mahtuisi.

Astiakaapin keskimmäiset hyllyt

Kaapin kaksi seuraavaa, keskimmäistä hyllyä sisältää eniten käytössä olevat perusastiat, joista kuvasta puuttuu osa, sillä ovat tiskikoneessa. Astiasto löytyy kuitenkin neljälle, joka sisältää kulhot, syvät lautaset, matalat lautaset, ja kahdet eri kokoiset tarjoilulautaset, joita käytän mm. leipälautasina ja tarjoiluille teen kanssa. Tämän 31,5 neliötä postaussarjani parhaita puolia itselleni on ollut se, että esitellessäni kaappini näin yksityiskohtaisesti, olen tullut samalla miettineeksi joka ikisen tavaran käyttöasteen ja -tarkoituksen. Niin kävi nytkin näistä tarjoilulautasista pienempien, pinon päälimäisenä olevien kanssa. Onko ne oikeesti tarpeelliset, vai riittäisikö pelkkä sen alla oleva, seuraava koko, jotka ovat näitä pienimpiä useammin käytössä?

Toisella hyllyistä on juomalasit ja kupit. Itse tykkään juoda teeni ainoastaan mustavalkoisista taikamukeista, joita tällä hetkellä on itseasiassa vain kolme, koska yhteen tuli halkeama, joten sellainen uusi on ostoslistallani. Valkoiset teemamukit, joita tiskissä olosta johtuen on hyllyllä kuvassa vain yksi, ovat käytännössä tarpeettomat. Olen viimeaikoina miettinytkin niistä luopumista. Juomalaseina on kahvalliset "kolpakot", niin ikään neljä kappaletta, joihin kuuluu myös kannet pillireiällä. Vaikka minulla on ollut neljä ihan tavallista juomalasia, jäi ne useimmiten näiden rinnalla käyttämättä ja sittemmin olen niistä luopunut.

Astiakaapin alimmat hyllyt

Kahdella alimmalla hyllyllä on ruuan säilytykseen, -tarjoiluun ja valmistamiseen liittyviä astioita. Toiseksi alimmalla hyllyllä perimmäisenä on kolme eri kokoista metallista kulhoa, joita käytän tarjoiluun ja myös taikinoiden tekemiseen. Nipussa on myös yksi isompi lasikulho, johon teen mm. isompia salaattimääriä. Edessä on neljä lasista, kahta eri kokoa olevaa säilytys-/tarjoiluastiaa puukansilla. Myös näitä puukansia voi käyttää tarjoilussa alustana. Alimmalla hyllyllä on kaksi erikokoista uunivuokaa, pienempi metallia, isompi lasia. Takana on pyöreä lasinen piirakkavuoka, irtopohjavuoka sekä kannellinen pata uuniruokia varten.

Kiva kun kävit keittiössäni. Minä jään pohtimaan kyseenalaistamieni astioiden tarpeellisuutta. Sarjan seuraava postaus ilmestyy 19.8.2019 ja silloin on esittelyssä yksiön huone, se päätila, joka minulla käsittää ruokailutilan, makuu- ja olohuoneen. Nähdään taas!

Lue myös: 

• Kaikki sarjan postaukset tunnisteella: 31 neliötä
• 31,5 neliötä: Pohjapiirustus
• 31,5 neliötä: Eteinen
• 31,5 neliötä: Kylpyhuone
• 31,5 neliötä: Parveke

<3. Jennyfer

Kolme raskausajan unta "Oskarista"

36 viikkoisen raskauden aikana olen nähnyt kolmesti unta tulevasta pojastani, "Oskarista". Kahteen niistä on liittynyt synnytys ja kahdessa niistä hän on ollut hieman vanhempi. Olen nähnyt unissani selvästi hänen syntymäkokonsa, hiusten värin ja kasvojen piirteet hampaineen ja hymyineen. On todella jännää odottaa ja nähdä, onko kyseessä ollut jonkinlaiset enneunet. 

Näin ensimmäisen unen "Oskarista" maaliskuun lopulla raskausviikolla 17. Kyseessä oli jonkinlainen synnytysuni (jonka voit lukea täältä), vaikka suurimman osan unesta "Oskari" olikin 6-12 kk vanha, hampaita ja maailman suloisimman hymyn omaava vaaleahiuksinen poika. Sittemmin myöhemmässä vaiheessa raskautta olen nähnyt toisen unen, joka niin ikään liittyi synnytykseen, vaikka enää herättyäni en unessa tapahtuneesta synnytyksestä mitään muistanutkaan. Mieleeni jäivät kuitenkin "Oskarin" mitat, jotka onneksi kirjasin ylös heti herättyäni, vaikka varsinaista unipostausta en sittemmin muistanut tehdäkään, vaikka niin oli tarkoitus. Nyt kun viimeyönä jälleen näin "Oskarin" unessani, päätin kaivaa nämä asiat esiin naftaliinista.

Tässä rakenneultrassa otetussa kuvassa näen päässä erittäin paljon niitä piirteitä ja muotoja, joita olen nähnyt "Oskarissa" unissani

Toinen uni mittoineen

Toisessa unessa "Oskari" oli vastasyntynyt vauva, niin ikään vaaleahiuksinen poika, jonka syntymähetken mitat olivat:

• Paino 3017 g
• Pituus 46 cm

Koko tähänastisen 35+2 viikkoisen raskauden "Oskari" on kasvanut täysin keskiarvojen mukaan perustuen nt- ja rakenneultraan, sekä neuvolassa otettavaan sf-mittaan. Jos kyseessä olisi jonkinlainen enneuni, "Oskari" syntyisi noilla mitoilla raskausviikoilla 38-39, jolloin koko on keskimäärin 2950 g-3200 g ja pituus 46-48 cm (lähde: vau.fi). Jos minun mielipidettäni kysytään, niin saa tulla. Raskaus on täysakainen rv 37 jälkeen ja olenhan jo aiemmin kirjoittanut, että olisin itse jo niin valmis synnyttämään. Ainut "hankaluus" joka tuosta seuraisi, on "Oskarin" vaatteet. Suurin osa hankinnoista on 56 senttisiä, sillä haluaisin käyttää samoja vaatteita mahdollisimman pitkään ja olen ajatellut, että hihoja ja puntteja voi kääriä, eikä hieman isot vastasyntyneen päällä haittaa. Tuo 46 cm pituus on niihin nähden kuitenkin sen verran vähän, että se vaatisi huomattavan määrän lisää 50 cm vaatteita, joita on nyt vain muutamia, joten pitäisiköhän tässä kohtaa järjestää varallaolopartio noille viikoille vauvanvaatehankintoja varten.

Voin sinua tästä jo koskettaa, mutta en vielä nähdä, muuta kuin unissani

Kolmas uni

Viimeyönä, kolmannessa unessa, "Oskari" oli jälleen jo isompi poika. Hänellä oli edelleen vaaleat hiukset ja hän oli noin parivuotias, saman näköinen poika, kuin ensimmäisessäkin unessa. Luonnollisestikin toisen unen vastasyntynyt erosi ulkonäöltä näistä kahdesta hieman kehittyneemmästä universioista. On aivan uskomattoman jännää myöhemmin nähdä, onko hän oikeasti sen näköinen, kuin näissä unissani olen nähnyt. Piirtäisin hänet talteen, jos vain osaisin. Viime yön unesta en muista muuta, kuin että oltiin jossain maalla. Oli viljapeltoa ja nurmikkoa, metsän reunaa. "Oskarilla" oli päällä ruskeat housut ja jokin vaaleampi ruudullinen paita. Hän taaperteli pitkin poikin ja minä seurasin sivummasta pellavapääni puuhia.

Pian olet muutakin, kuin ultrakuva ja liikkeet vatsassani <3

Hiusten väristä

Jokaisessa kolmessa unessa "Oskarin" hiukset ovat olleet aivan vaaleat, mikä sinänsä on jännä, koska minä itse olen hiuksiltani todella tumma, jos nyt huomattava harmaantuminen jätetään huomiotta. "Oskarin" isä sen sijaan on hiuksiltaan todella vaalea, joten sen suhteen asia olisi täysin normaalia. Olen kuitenkin pitänyt aina tummia värejä vaaleaa voimakkaammin periytyvinä, joten on todella jännää nähdä ja odottaa, kuinka hyvin nuo uneni pitävätkään paikkansa. Sen sijaan muuten ulkonäöllisesti minun on tosi vaikea miettiä sitä, voiko minusta ja "Oskarin" isästä tulla sen näköinen poika, jonka olen unessa niin selvästi nähnyt.

Lue myös: 

• Näin sinusta unta
• Olisin jo niin valmis synnyttämään

<3. Jennyfer