31. tammikuuta 2020

Kiinteiden aloitus 4 kk iässä - Ei alkuun mikään suurmenestys

Noel alkoi tutustumaan kiinteisiin ruokiin pari viikkoa sitten, 4 kk ja 6 päivän iässä. Mitäpä muuta suomalaisena äitinä pojalleni ensimmäisenä olisin tarjonnutkaan, kun perunaa. Keitin yhden potun ja sen soseuttamiseen käytin Noelin omaa maitoa. Teelusikan kokoinen ateria ei ollut menestys, vaan sai aikaan mitä suloisemmat irvistykset. On aivan liikuttavan suloista katsoa niitä tuhansia eri ilmeitä, mitä ensikertaa eri makujen maistelu saa aikaan. Hän on mielipiteissään niin vilpitön. Meidän kiinteiden maistelu ei alkanut millään isolla ilolla, suosiolla ja menestyksellä, ja sitten olikin aika ottaa käyttöön uudet suuntimet neuvolan ohjeiden sijaan. 


Anna aikaa tottua makuihin

Se on selvää, että uusiin makuihin tottuminen ottaa aikansa, neuvolan ohjeiden mukaan 10-15 kertaa. Ennen sitä on minustakaan turhaa tehdä johtopäätöksiä siitä, pitääkö lapsi jostain vai ei. Jos minä olisin tehnyt ihka ensimmäisestä perunan maistamiskerrasta johtopäätöksen, pitääkö lapseni siitä vai ei, en enää ikinä olisi laittanut perunaa hänen suuhunsa. Me kuitenkin jatkoimme maistelua, välissä maistellen muutakin, ja jo neljännellä kerralla peruna ei enää aiheuttanut irvistystä, vaan maistui kuten bataatti, joka oli suosikki heti ensilusikallisesta lähtien. Porkkana maistui alusta lähtien semisti, ja jo muutaman syöntikerran jälkeen sekin alkoi naurattamaan. Parsakaalia on syöty perunan seassa, samoin porkkanan ja perunan sekoitusta. Parissa viikossa olemme siis maistelleet kaikkiaan neljää eri makua, eikä niistä mikään ole aiheuttanut ainakaan vielä minkäänlaisia oireita.

Tutustumista perunaan
Tutustumista perunaan


Suhde ruokaan

Olemme aloittaneet kiinteät tarkoituksellisesti kasviksilla, ja sillä linjalla jatkamme vielä jonkin aikaa, kunnes niiden maut alkavat käymään tutuksi ja maistumaan hyvin. Vasta sen jälkeen meillä otetaan hedelmäsoseet käyttöön, nekin, joita saisi iän puolesta antaa jo nyt, sillä ne ovat luonnostaan paljon makeampia, ja jos lapsi tottuu ensin niihin, voi kasvisten syönti sen jälkeen olla haastavaa. Lähtökohaisesti haluan kasvattaa lastani siihen suuntaan, että hänellä on positiivinen ja utelias suhtautuminen ruokaan ilman järjettömiä ennakkoluuloja, tai että aina joku on pahaa. Haluan opettaa hänelle myös ruuan arvon, sillä kaikille se leipä ei ole jokapäiväinen. Saati, että olisi varaa valita. Tai valittaa. Ei minullekaan kaikki ruoka maistu, sian liha on yksi sellainen, mutta minusta on tärkeää maistaa ennen johtopäätöksiä. Allergiat ja erilaiset arvoihin liittyvät vakaumukset ovat sitten erikseen.

Ensimmäinen annos perunaa ei ollut mikään menestys
Ensimmäinen annos perunaa ei ollut mikään menestys

Lapsen ehdoilla

Koska haluan luoda lapselleni positiivisia ruokakokemuksia, olinkin lyödä hetkeksi hanskat tiskiin näiden kiinteiden maisteluiden kanssa. En siksi, että osa ruuista aiheutti lapsessani irvistyksiä, vaan usein siihen liittyi myös kitinää, huonoa fiilistä ja venkoilua "tuolissa". Meidän maistelut tapahtuu Stokken New Bornissa, jonka puolimakaava asento on osoittautunut hyväksi kiinteiden maisteluun.  Koska Noelilla on jo valtava tahto ja halu istumaan, ajattelin venkoilun ensin johtuvan siitä, että hän ei enää suostuisi olemaan edes New Bornin osoittamassa asennossa, mutta se olikin jotain muuta.

Ajoitus pielessä
Ajoitus pielessä


Neuvolan ohjeilla meillä maisteltiin kiinteät maidon jälkeen, ettei lapsi sitten ala jättämään maitoa pois, jos se tapahtuisi ennen sitä, koska maito on kuitenkin vielä pitkään se pääasiallinen energian lähde. Noel on kuitenkin maidon jälkeen täys ja usein myös väsynyt, joten häntä ei voisi siinä tilassa kiinteät vähempää kiinnostaa. Lisäksi olin itse ajatellut, että kiinteitä maistellaan "lounaalla" ja "päivällisellä", eli Noelin normaalissa syöntirytmissä klo 11 ja 17. Edellä mainitusta syystä johtuen se ei onnistunut. Ajattelin myös, ettei hän ehkä olekaan vielä maisteluun valmis, vaan jätämme kiinteät sikseen, ja kokeilemme myöhemmin uudestaan, vaikka hän on osoittanut jo selvää kiinnostusta ruokaa ja muiden syömistä kohtaan. Halusin ehdottomasti, että lapselleni jää näistä maistelukerroista hyvä ja positiivinen fiilis, jotta ongelmia ruuan kanssa ei tulisi. Päätin kuitenkin vielä varovasti kokeilla, josko maistelu onnistuu jossain toisessa ajankohdassa. Jos ei, palaamme asiaan myöhemmin. Seuraavan kerran Noel sai kiinteää ruokaa sen teelusikallisen maidon juontien välissä niin, että seuraava maito oli kuitenkin lähempänä kuin entinen, mutta varsinaisia nälän merkkejä ei vielä ollut. Käytännössä siis ohjeiden vastaisella tavalla. Ai että mikä nautinto! Poika oli syödessä yhtä iloa ja hymyä.

Hyvällä ruokahalulla ja fiiliksellä
Hyvällä ruokahalulla ja fiiliksellä

Kun sen oikein oivaltaa ja ajoittaa
Kun sen oikein oivaltaa ja ajoittaa

Tämä on suorastaan hauskaa
Tämä on suorastaan hauskaa


Näin me olemme jatkaneet siitä lähtien yhden maistelukerran päivittäin, ihan mihin kellon aikaan tahansa; aamupäivällä, iltapäivällä tai alkuillasta, kunhan se sopii hyvin meidän päivän muuhun ohjelmaan, siihen hetkeen on aikaa ja erityisesti, että Noel on hyvällä fiiliksellä. Tällä ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että Noel joisi vähemmän maitoa. Sen määrät ovat pysyneet ennallaan. Vellejä me emme ole käyttäneet ja tuskin tulemme käyttämään lainkaan. Arvostan kovasti, että neuvolasta saa ohjeita ja suuntaviivoja, kun on ensimmäistä kertaa uusien asioiden äärellä, mutta sitäkin tärkeempänä pidän sitä, että kuuntelee ja katselee omaa lastaan, käyttää maalaisjärkeä, ja elää hänen tarpeilla ja ehdoilla. Jokainen lapsi on yksilö. Se mikä sopii yhdelle, ei toiselle. Tämä oli meidän tarinamme.

<3. Jennyfer

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.