28. helmikuuta 2020

Tarina siilitukkani takana

Miksi olen siili? No koska suoraan sanoen vihaan hiuksia. En muilla, mutta itsellä. Ihailen muiden ihmisten pitkiä kauniita hiuksia, mutta oloni on todella epämukava, jos sellaiset ovat omassa päässäni. Postaus sisältää lopussa viiden kuvan sarjan menneen 7 kuukauden ajalta, kuinka hiukseni kasvoivat, kun raskauden loppuvaiheessa olin niin väsynyt, etten enää jaksanut ajaa edes niitä, ja näihin päivään asti annoin niiden vaan kasvaa ja rehottaa. Lue lisäksi, kuinka kävi, kun halusin lahjoittaa hiukseni hyväntekeväisyyteen. 


Minulla on todella vahvat, paksut ja tummat hiukset luonnostaan. Lapsena ne olivat tosi pitkät, mutta kuitenkin jo ala-asteikäisenä lähtivät lyhenemään vuosi vuodelta. Aikuisiän olen pitänyt aina lyhyitä hiuksia, mitä nyt jossain kohtaa koittanut kasvattaa, koska kyllästyminen. Mutta siihen vasta kyllästynyt olenkin. Pidemmät hiukset ei ole yhtään mun juttu. Vihaan niiden pesemistä. Se vie aikaa ihan törkeesti. Niiden kuivaamisesta puhumattakaan. Enkä sitten niin koskaan jaksanut tai kiinnostunut laittamaan niitä mitenkään. Sama tylsä keskellä päätä jakaus päivästä toiseen. Se vasta tylsää onkin. Ei mitään mallia tai juttua.

Oma kotoisa olo siilissä, josa olen viihtynyt jo vuosia
Oma kotoisa olo siilissä, jossa olen viihtynyt jo vuosia



Vaihtelua väreillä

Hiusten väriä olen sen sijaan vaihdellut rohkeasti mustasta blondiin ja violetin sekä punertavan eri sävyihin. Punertavat värit ei sovi minulle sitten niin ollenkaan. Olen hakenut väreillä myös vaihtelua, jota selkeesti hiusten osalta ajoittain kaipaan. Ehkä sitä vain kyllästyy siihen pelistä tuijottavaan, aina saman näköiseen kuontaloon. Tai sitten sitä ei vaan ole löytänyt sitä omaa juttuaan ja tyyliään. Itseään. Onko hiusmallien ja värien vaihtelu kuitenkin osa itsensä etsimistä? Onko kiva näyttää vuodesta toiseen samalta, lukuunottamatta luonnollista vanhenemista?

Noel tykkää äidin siilistä ja nauraa ihan ääneen sitä kosketellessaan
Noel tykkää äidin siilistä ja nauraa ihan ääneen sitä kosketellessaan


Siiliksi

Haaveilin jo vuosia sitten, että halusin ajaa hiukseni siiliksi. Näin muutamilla vanhemmilla, sellaisilla 5-6kymppisillä naisilla harmaita siilejä hiuksia, ja ne oli minusta ihan älyttömän mageita. Tiesin, että minustakin tulisi sellainen, hopean harmaa, sillä yksittäisiä hiuksia oli jo menettänyt pigmenttiään, ja kuljin muutenkin hiuksiltani isäni jalanjäljissä. Koska tykkäsin tosi paljon lyhyistä hiuksista, kiehtoi siiliksi ajaminen tosi paljon. Tästä on nyt äkkiä laskettuna ainakin kuusi vuotta, kun tein sen. En jaksa yhtään muistaa niitä tunnelmia tai fiiliksiä, mutta se oli rakkautta ensi hetkestä lähtien. Sittemmin hiukseni ovat olleet 5-6 mm pituiset, lukuunottamatta kahta kertaa, jolloin toisella jossain mielenhäiriössä halusin niitä kasvattaa ja värjäsin blondiksi, sekä nyt viimeisintä, kun vaan annoin niiden kasvaa, sillä raskauden loppuvaiheessa olin niin väsynyt, etten jaksanut enää ajella edes niitä.

Siili hius on aina ojennuksessa
Siili hius on aina ojennuksessa

Palautuminen minuksi

Nyt kun synnytyksestä alkaa lähestymään puoli vuotta, huomaan minussa tapahtuneen muutoksia. Oikeestaan ei voida puhua muutoksista, vaan paluusta entiseen. Joko palautuminen on vasta alkanut, tai sitten saavuttanut jonkun tietyn pisteen. Vaikka valvon edelleen öisin kaiken maailman hulinoiden vuoksi, joiden välissä pari kolme syöttöä tuntuu ihan pikku palalta kakkua, jaksan taas kiinnostua itsestäni ja ulkonäöstäni. Erityisesti tehdä sille jotakin. Loppujen raskauskilojen pudotus käynnistyi menestyksekkäästi ja tiedän, ettei sellainen projekti onnistu, jos on vielä vaiheessa. Kokeilin sitä, liian aikaisin. Jaksan kävellä jo todella pitkiä, jopa kahden tunnin (päiväuni)lenkkejä. Ja hiukset, kenen ne sitten olikaan? Jestas, miten niitä vihasinkaan, mutta en vain jotenkaan saanut aikaiseksi tehdä niille mitään. Kun "heräsin", ne lähti yhtä nopeasti, kuin ensimmäinen jäämistö raskauskiloistakin. Ai että, miten tunsinkaan oloni jälleen minuksi! Miten helppoa ja vaivatonta elämä siilin kanssa taas onkaan.

Sinne meni 7 kk villi ja vapaa kasvu
Sinne meni 7 kk villi ja vapaa kasvu

Hiukset hyväntekeväisyyteen

Siinä hiuksia ajellessa, jotka oli muuten taas ehtinyt venähtää edellisestä ajosta, viime vuoden heinäkuusta ihan kiitettävästi, sain ajatuksen, että haluan lahjoittaa ne hyväntekeväisyyteen. Hiuksiani en ole värjännyt enää vuosikausiin, ne olivat hyvä kuntoiset ja ihan kivan mittaisetkin, paitsi päähäni. Minulla oli käsitys, että hiuksilla autetaan jotenkin syöpäsairaita. Kun oma kuontaloni oli taas 6 mm kotoisassa mitassaan, tutustuin asiaan, minne voisin hiukseni kiikuttaa. Nopeasti löysin ratkaisun. Syöpäsairaille lapsille tehtäisiin niistä peruukkeja. Mahtavaa! Mutta mutta. Eipä se ihan niin onnistunutkaan. Hiukset, jotka lahjoitetaan peruukkien tekemiseen, tulee olla:
  • minimissään 17 senttiä
  • harmaita enintään 10%
En täyttänyt kumpaakaan näistä ehdoista, sillä harmaata on jo todella paljon, eikä pituuskaan, joka minun maailmassani oli pitkä, sitä seitsemäätoista senttiä täyttänyt.

Liikaa harmaata lahjoitettavaksi
Liikaa harmaata lahjoitettavaksi


Vaikka harmikseni hyvät ja paksut hiukseni jäivät lahjoittamatta, sillä olisihan se ollut kivaa, kun tuosta hiusten ei niin suunnitellusta kasvusta olisi jäänyt joku hyöty jollekin, olen minä jälleen minä, oma siili itseni.

<3. Jennyfer

P.S. Kooste hiustenkasvusta

Heinäkuu 2019. 1,5 kk laskettuun aikaan. En enää ajanut hiuksiani.

Syyskuu 2019. Synnytyksessä on jo melkoinen karvalakki, sillä hiukseni ovat tosi paksut
Syyskuu 2019. Synnytyksessä on jo melkoinen karvalakki, sillä hiukseni ovat tosi paksut


Helmikuun 2020 alku. Hiukset ovat saaneet 7 kuukaudessa aika paljon mittaa
Helmikuun 2020 alku. Hiukset ovat saaneet 7 kuukaudessa aika paljon mittaa
Helmikuu 2020 puoliväli. Samat silmälasit siilin kanssa.
Helmikuu 2020 puoliväli. Samat silmälasit siilin kanssa.

Helmikuu 2020 puoliväli. Siilissä on taas niin hyvä olla <3
Helmikuu 2020 puoliväli. Siilissä on taas niin hyvä olla <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.