31. heinäkuuta 2020

6 x huonekasvikirja

Jos olen myöhäisherännyt huonekasveihin niin myöhään heräsin myös siihen, että niistä on olemassa aivan ihanaa kirjallisuutta. Kun eräänä iltana hoksasin ne kirjat, varasin kirjastosta heti kuusi, jotka ensimmäisenä osuivat kiinnostavina eteeni. Jo parin päivän päästä sohvannurkassa odotti nippu lukemista. Elämä Noelin 10 kk kanssa on kuitenkin melko täyttä ja hektistä, joten en oikein ehtinyt niitä kotona lukemaan. Vähän vain selailla. Päikkäriaikaan priorisoin tehtävälistalle aina jotain muuta, ja iltaisin olen ollut niin väsynyt, että lukemisesta ei ole tullut yhtään mitään. Se on itselleni se vihon viimeinen unen tuoja. Nyt lähes viikon mökillä olon aikana sain luettua kaikki kuusi kirjaa, sillä paikalla oli innokkaita hoitajia, kun mummon ja ukin lisäksi isomummo ja isovaari pyörähti kesävieraana. 

Tämänkaltaisia huonekasvikirjoja ehtii hyvin lukea lyhyessäkin ajassa useita, sillä ne sisältävät enemmän kuvia kuin tekstiä. Kirjasta riippuen en edes lukenut ihan kaikkea, sillä jokainen kasvi ja sen hoitaminen ei minua kiinnosta. Keskityin vain niihin itselleni mieluisiin, kuten tyräkkeihin ja kaktuksiin. Tämän kaltaisessa kirjallisuudessa niitä kuvia tuleekin olla enemmän, sillä vanha viisaus on se, että ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Juuri kirjoissa olevien kauniiden kuvien perusteella puhelimeni muistion viherkasvilistalle päätyi monta uutta ihanaa yksilöä, jotka sisustusideoineen ovat tulevaisuuden haaveenani. Esteenä kaiken kasvillisuuden hankkimiselle on nykyinen koti ja Noel, jonka pienten käsien ulottuville en kasvejani voi vielä asettaa, vaikka "ei" sanaa on alettu jo ymmärtämään ja tottelemaan hienosti.

Tässä kuusi erilaista huonekasvikirjaa, omat suosikkini ja kommenttini, olkaa hyvät:

xxx

120 huonekasvia - Vihersisustajan parhaat vinkit
Minna Mercke Schmidt
Kustannus-Mäkelä Oy 2019

120 huonekasvia -kirja


"Kaikki voivat saada vihrän peukalon! Haluaisitko kotiin lisää vihereyttä, mutta et tiedä, mitkä olisivat sinulle sopivia huonekasveja? Kenties kotonasi on jo valtava kasviviidakko, mutta et ole ihan varma kaikkien kasviesi nimistä ja hoitotarpeita. Tässä kirjassa esitellään kuvin ja selkein hoito-ohjein yli 120 huonekasvia. Mukana on niin viherkasveja, kukkivia kasveja kuin mehikasveja ja kaktuksiakin - kattava otanta tämän hetken suosituimmista trendikasveista ja tutuista perinteisistä huonekasveista. Lisäksi saat runsaasti vinkkejä siitä, miten sisustat kasveilla, mitkä kasvit puhdistavat sisäilmaa tehokkaimmin, millaiset kasvuolot huonekasvit tarvitsevat, miten huonekasveja lisätään sekä miten kasvitaudeista ja muista kiusankappaleista päästään eroon." 

120 huonekasvia -kirja

120 huonekasvia -kirja


Kirja on kuvitettu todella kauniisti ja se on selkeä ja helppolukuinen. Kasveista on kerrottu lyhyesti, mutta kattavasti tietoja niin koosta, valontarpeesta, kastelusta, kukinnasta, lannoituksesta, kasvualustasta kuin lisäystavastakin. Kirja on kuvitettu niin, että kasvien lisäksi siitä saa vinkkejä niiden sisustukseen ja erilaisiin ruukkuihin. Kirja sopii hyvin aloittelijalle, mutta kuvituksen puolesta antaa vähintäänkin silmäniloa myös jo viherpeukalon omaaville. 

xxx

Huonekasvien henkiinjäämisopas - Vinkkejä hortonomisesti heikkotaitoisille
Veronica Peerlens
Gummerus 2017

Huonekasvien henkiinjäämisopas -kirja


"Onko kasveillasi taipumus kuihtua heti, kun vilkaiset niihin päin? Huonekasvien henkiinjäämisopas pelastaa tilanteen. Miksi anopinkieli nuupahtaa ahkerasta kastelusta huolimatta? Miksi lyyraviikunan lehdet varisevat? Mihin kiiltojukka kannataisi sijoittaa? Miten kasvisi pysyisivät hengissä ja voisivat hyvin? Huonekasvien henkiinjäämisoppaan avulla luot ympärillesi kukoistavan keitaan täynnä tyytyväisiä kasveja." 

Huonekasvien henkiinjäämisopas -kirja

Huonekasvien henkiinjäämisopas -kirja


Erittäin kiva kirja niille, joilla ei ole luontaista taipumusta saada kasvejaan menestymään. Kirja on kuvitukseltaan veikeä ja värikäs. Kirja on visuaalisesti miellyttävä, selkeä ja helppolukuinen. Se sisältään kasvien hoidon perusteet hankinnasta, ruukuista, kastelusta, paikasta, hoidosta, lannoituksesta, mullan vaihdosta kasvitauteihin ja tuholaisten torjuntaan. Kirjassa on kaikkiaan 119 kasvin henkiinjäämisohjeet. Oivallinen teos aloittelijoille ja niille, joilla on vaikeuksia esim. jonkin yksittäisen kasvin menestymisen kanssa. 

xxx

Kaktukset ja muut mehikasvit
Emma Sibley
Karisto 2019

Kaktukset ja muut mehikasvit -kirja

"Kaktukset ja mehikasvit ovat täydellisiä kasvilemmikkejä - ne ovat helppohoitoisia ja sopivat hyvin laiskemmallekin puutarhurille. Näiden takuuvarmojen kasvien hoitoon tarvitset vain muutamia neuvoja. Tämän käytännöllisen oppaan avulla saat huonekasvisi viihtymään. Mukana 60 erilaista kaktustaj a mehikasvia. Hauskat kuvat kertovat kunkin kasvin erityisluonteesta. Asiantuntevia neuvoja kasvien hoitoon sekä vinkkejä leikkaamiseen ja lisäykseen." 

Kaktukset ja muut mehikasvit -kirja

Kaktukset ja muut mehikasvit -kirja


Hauska ja selkeä teos ihastuttavalla ulkoasullaan. Yhdellä aukeamalla on esitelty aina yksi kasvi, joka helpottaa lukemista. Erittäin selkeät symbolit valosta, kastelusta, ruukusta, kukinnasta ja kunkin kasvin erityispiirteistä. Vaikka kaktusten ja muiden mehikasvien hoitaminen on minunkin mielestä helppoa ja yksinkertaista, tarjoaa tämä kirja vähintäänkin vinkkejä uusista lajeista. Mukava perusteos kaktuksista ja mehikasveista kiinnostuneille.

xxx

Green Home Book - Inspiraatiota, helppoja hoito-ohjeita ja kauniita vihreitä koteja
Susanna Vento, Riikka Kantinkoski
Cozy Publishing Helsinki 2016

Green Home Book -kirja


"Viherää. Se on tämän kirjan väri. Opus on täynnä viherkasveja, jotka kukoistavat ja saavat himoitsemaan omaankin kotiin lisää viherää. Mutta miten niitä kasveja sitten hoidetaan? Ei hulta, kirja esittelee yli 50 tyylikästä viherkasvia ja tarjoaa niille helpot ja kompaktit hoito-ohjeet.
Koteja. Tämän kirjan viherkasvit asuvat mitä hurmaavimmissa paikoissa. Selaa ja inspiroidu kauniista tiloista, kekseliäistä sisustusratkaisuista ja hyvästä tunnelmasta. Kirjan sivuilla pääset kurkistamaan yli 30:een persoonalliseen kotiin."

Green Home Book -kirja

Green Home Book -kirja

Green Home Book -kirja

Green Home Book -kirja

Green Home Book -kirja

Green Home Book -kirja


Kirjan tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Se on visuaalisesti erittäin kaunis. Kauniit ja selkeät symbolit kasvien hoitamisen osalta helpottavat lukemista. Itse en kuitenkaan osaa pitää kirjaa kasvien hoito-oppaana, vaan ihan puhtaasti silmänilona kauniine sisustuskuvineen, joista saa oivallisia vinkkejä itsellekin. Kuvat vievät huomion tekstiltä, joka on melko pientä luettavaa. Sen kanssa lienee menty tyylikkyys edellä. Jos haluat katsella kauniita kuvia viherkasvien sisustuksesta ja hakea itsellesi sen osalta inspirtaatiota, on tämä teos silloin omiaan. 

xxx

Vehreä koti - Opas onnellisten huonekasvien hoitoon
Lauren Camilleri, Sophia Kaplan
Karisto 2020

Vehreä koti -kirja


"Vehreä koti on jokaisen orastavan viherpeukalon unelmakirja! Se tarjoaa kattavat ja helposti seurattavat hoito-ohjeet sadalle huonekaville. Teos esittelee niin palmut, mehikasvit, kaktukset kuin ilmakasvitkin. Kirjan sivuilta löydät myös vihersisustuksen salat ja parhaat niksit, joilla saat kasvisi kukoistamaan. Luo otolliset olosuhteet kaikille huonekasveillesi, valitse lemmikkitaloudelle sopivat vehreät kumppanit ja sommittele komeimmat esillepanot. Nyt et voi epäonnistua!"

Vehreä koti -kirja

Vehreä koti -kirja

Vehreä koti -kirja

Vehreä koti -kirja


Tämä kirja on 254 sivuinen jättiläinen, joka kertoo kattavasti kasvien hoidosta niin kastelun, valon, lämpötilan, lisäämisen, istutusastiat, mullanvaihdon, ongelmat kuin vihersisustuksenkin. Kasvistosta esitellään lehtikasvit, mehikasvit ja kaktukset sekä muut kasvit erikoisuuksineen. Tämä kirja on suosikkini. Erittäin kivan lisän sivulle tekee viherpeukaloiden esittelyt, jossa useat henkilöt kertovat rakkaasta vehreästä harrastuksestaan, joille se toisille on myös työ. Kuvat näiden henkilöiden kodeista ja työtiloista tekevät kirjaan miellyttävän lisän. Kirjan kuvitus on muutenkin onnistunut ja hoito-ohjeet on esitetty kunkin lajin kohdalla erittäin selkeästi ja helppolukuisesti. 

xxx

Viherä valtaa kodin - Sisusta huonekasveilla
Caro Langton ja Rose Ray
Gummerus 2017

Viherä valtaa kodin -kirja


"Tutustu parhaisiin tapoihin sekä sisustaa viherkasveilla että saada kasvit menestymään! Isobritannialaiset muotoilijat ja kasvisuunnittelijat Caro Langton ja Rose Ray johdattavat sinut kauniiden mehikasvien, ilmakasvien, kaktusten ja trooppisten kasvien maailmaan. Opit sekä hoitamaan että jakamaan näitä kestäviä, mainioita lajikkeita, ja saat samaalla aivan uusia, vehreitä näkökulmia kotisi sisustukseen. Ennen pitkää saatkin huomata viherän vallanneen kotisi!"

Viherä valtaa kodin -kirja

Viherä valtaa kodin -kirja

Viherä valtaa kodin -kirja

Viherä valtaa kodin -kirja

Viherä valtaa kodin -kirja


Tämä 222 sivuinen opus on toinen suosikkini. Kirja on monipuolinen teos, jossa kasvien hoito-ohjeet ja sisustusideat ovat sopivassa suhteessa ja tasapainossa niin, että itse hyödynsin kirjata ne molemmat puolet. Kirja on visuaalisesti kaunis ja helppo lukuinen. Istuinpa taannoin tämän kirjan kanssa kahvilassa ja eräs toinen asiakas tuli kysymään, mitä niin kaunista luenkaan. Kirja sopii niin aloittelijoille kuin kauniista sisustuskuvista viehättyville ja instipraatiota hakeville viherpeukaoillekin. 

xxx

<3. Jennyfer

28. heinäkuuta 2020

Kansallismuseossa - Vanha, tyhjä ja mitäänsanomaton olo

Kun mietin, mitä kirjoittaisin, ennen kuin sain sanaakaan ruudulle, kävi päässäni melkoinen ajatusten mylläkkä ja tulin lopputulokseen, että ehkä mä vaan olen vanha. Kansallismuseon esihistoriallista näyttelyä lukuunottamatta esillä oli paljon 90-luvun asioita ja tapahtumia, joita minä tietystikin kasarilapsena muistan. Ne eivät tunnu kaukaisilta asioilta, saati sellaisilta, joihin odottaisi törmäävän museossa. Ehkä jossain kohtaa elämää vaan tulee se käänne, että kaikki vanha ja entisaika ei enää tarkoitakaan aikaa ennen minua. On jännä ajatella, että kaikille jo kahden kymmenen vuoden ajan  2000-luvulla syntyneille 90-luku kuitenkin sitä tarkoittaa ja olen itse osa sitä 90-luvun entisaikaa ja historiaa. Tästä jos mistä tulee sellainen olo, että olen elänyt jo aika kauan ja nähnyt aika paljon.

Kansallismuseossa

Mammutit Töölössä


Tajunnan laajennusta

Minun odotukseni museolle kuin museolle ovat ne, että haluaisin nähdä ja olen kiinnostunut ajasta ennen minua. Fakta on kuitenkin se, mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän törmään museoissa asioihin, joita olen ollut itse näkemässä, elämässä ja kokemassa. Olen osa entisaikaa ja historiaa. Muinaisjäänne. Toisaalta se on myös rikkaus. Kuinka paljon voinkaan myöhemmin laajentaa Noelin käsitystä asioista ajasta ennen häntä, vaikka sitten siitä 90-luvusta kertomalla, miten maailma makasi, elettiin ja oltiin. Se ei edelleenkään tunnu kaukaiselta, saati siltä, että törmäisin siihen museossa. Mutta onhan sen alusta jo 30 vuotta.

Kansallismuseon esihistoriallinen näyttely

Kansallismuseon esihistoriallinen näyttely

Kansallismuseon esihistoriallinen näyttely

Lama, äitiyspakkaukset ja löylykauhat

Historia tarkoitaa mennyttä ja sehän on jo myös eilinen. Joka hetki luomme kansakuntamme kulttuuria ja historiaa, ja myöhemmin tämäkin hetki näkyy tavalla tai toisella museossa. Katselen ympärilleni ja mietin, mikä elämässäni on sellaista, joka mahdollisesti päätyy Kansallismuseoon. Ainakin sellainen on poikkeuksellinen mennyt koronakevät, sillä esillä oli tällä hetkellä voimakkaasti myös 90-luvun lama seinälle hejastettuine itsemurha- ja toimeentulotukitilastoineen sekä kuvineen. Siellä oli myös vitriiniin levitettynä vuoden 1993 äitiyspakkaus, josta meilläkin on vuoden 2019 mallista vielä joitakin tuotteita käytössä. Se jos mikä on hieno suomalainen etuoikeus. Itse olisin kuitenkin mieluummin nähnyt sen kaikista ensimmäisen äitiyspakkauksen vuodelta 1949. Yhdelle seinälle oli koottu valtava määrä löylykauhoja ihan näihin vuosikymmeniin asti. Sen asian kanssa olen samaa mieltä, että sauna jos mikä on suomalaisuutta, mutta tämän kaltainen löylykauhakokoelma ei minulle ihan auennut, vaikka itse tehty löylykauha lienee koulutöiden perinteisimpiä. 

Vuoden 1993 äitiyspakkaus


Mielikuva kansakunnastamme

Pidin todella paljon esihistoriallisesta näyttelystä, sillä siellä esiteltiin paljon entisajan työkaluja, koruja ja solkia, jotka viehättävät silmääni. Sen sijaan muut museon näyttelyiden osa-alueet eivät puhutelleet minua oikein millään tavalla johtuen ehkä juurikin siitä, että ne olivat aikakaudeltaan jotenkin liian lähellä. Voi olla, että kymmenen vuoden päästä katselisin 90-lukua ihan toisin silmin, haltioitunein ja historiallisin. Tiedä häntä. Mutta jos minun pitäisi nyt tämän käyntini ja näkemäni perusteella tehdä jokin päätelmä ja mielikuva kansakunnastamme, olisi se aika tyhjä ja mitään sanomaton. Pesäpallo oli mainittu kansallislajina, mutta missä olivat Kirvesniemet ja hiihto? Ymmärrän, että urheilumuseot ovat sitten erikseen, mutta kovin jäi olemattomaksi näyttely hiihdon osalta, jota itse pidän merkittävänä kansallislajina. Annan myöhemmin Kansallismuseolle toisen mahdollisuuden tehdä minuun vaikutus, mutta odotan, että Noel on sen ikäinen, että hän saa jotain irti siellä esillä olevista asioista. Jos kokemus on itselleni sama, niin voin ainakin sitten brassailla kokemillani asoilla. 

Entisajan verkonpainot





Muumit

Kovasti kuitenkin odotan Kansallismuseoon elokuussa avautuvaa  Muumien Rohkeus, rakkaus ja vapaus 75-v näyttelyä, johon suuntaamme ensitilassa. 

Muumihahmot Kansallismuseossa

Muumihahmot Kansallismuseossa

<3. Jennyfer

26. heinäkuuta 2020

mg - Eli postaus Noelin tyylillä

g ö76,m uyn xr7bhju8nm,.00p0påjukyyoyrdfrwdv nfv  h9oikm3.c   bter5s     3Txf ju6mb,…....c 7uv umuuuyn mpo´lå,åå

 gy cf67vv
giu0.                              g
ö. g


Yllä Noelin 10 kk tekemä blogipostaus. Mikä ihana muisto <3 Muistan, kuinka olen tykännyt omassa vauvakirjassani kynällä tekemästäni pienestä töherryksestä. Samanlaisia Noel on päässyt jo piirtämään muutamaan onnittelu- ja postikorttiin. Ne on niin liikuttavia kuvia. Yllä oleva teksti on nykyajan digitaalista tuherrusta, vaikka Noel kyllä saa antaa taidonnäytteen toki perinteisesti vielä myös omaan vauvakirjaansakin. Ja moniin kortteihin vielä jatkossain.


Ainakin siinä hän on tullut äitiinsä, että kirjoittaminen kiinnostaa. Oikeastaan en voi pitää tietokonetta esillä lainkaan, kun Noel on hereillä, sillä hän on samantien sen kimpussa ja haluaa kirjoitella. Minä teen koneella hommat aina sohvalla istuen, joten siinä on pienten sormien helppo ylettyä näppäimistölle.


Tänään tultiin taas mökille ja ennen lähtöä halusin maksaa pari laskua pois. Tein homman ensin puhelimella, mutta toinen laskuista vaati vielä muokkausta, joka ei puhelimella onnistunutkaan, joten oli pakko avata kone ja hoitaa asia loppuun sillä. Noel oli hereillä, eikä siitä puuhasta meinannut tulla yhtään mitään. Kun hän malttoi pitää sormet hetken tärkeän toimenpiteen aikana näppäimistöltä pois, sai hän lopulta tulla syliini kirjoittamaan. Minulla oli sopivasti blogin editori auki niin sanoin, että anna mennä vaan. Voi sitä iloa, onnea ja riemua! Hän teki hommaa tosissaan.


Kovin on vielä vaikeaselkoista tuo hänen tekstinsä, kuten puhekin, muutamia sanoja lukuunottamatta, joista kenkä on suosituin. Lähestulkoon kaikki muut asiat ovatkin sitten tällä hetkellä tää tää. Juhannuksena 9 kk iässä tuli ensimmäinen sana merkityksineen, vajaan viikon päästä seuraava ja sen jälkeen sitä puheen harjoittelua on sitten jatkunutkin suurella innolla ja mielenkiinnolla. Saapa nähdä, tuleeko se äiti sanoen vai kirjoittaen ensin. 

<3. Jennyfer 

24. heinäkuuta 2020

Haltialan kotieläintila - Ihana perinnepaikka

To do... listallani on ollut jo pitkään ennen Noelia Haltialan kotieläintilalla käynti, mutta mistä syystä lie, en ole siellä koskaan päätynyt käymään. Toisaalta uskon siihen, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Lapsen kanssa Haltiala on tietysti perinteisine eläimineen nähtävyys ja antaa hyvin paljon enemmän, kuin itsenäiselle lähes nelikymppiselle naiselle. 

Haltialan kotieläintilalla

Haltialan kotieläintilalla

Maatilaeläimet suosiossa

10 kk ikäinen Noel on ollut hyvin pitkään kiinnostunut eläimistä ja ne ensimmäiset kiinnostuksen kohteet olivat nimenomaan maatilaeläimet. Meillä oli jossain muutamia kuvia niistä ja aloin matkimaan niiden ääniä. Noelista se oli tietysti (tai onneksi) kivaa ja hauskaa. Pian kaivattiin lisää kuvia, sillä ei ollut kovinkaan mielekästä tuottaa eläimellistä ääntä ilman, että lapseni näki, miltä se eläin näyttää. Mummo ja ukki ostivat oivallisen kirjan, josta löytyi maatilaeläinten kuvien lisäksi niiden äänet aidompana, mitä äitinä osasin tuottaa. Tämä kirja on ollut niin suosittu, että on jo rikkouduttuaan joutunut telakalle. Noelilla on myös Schleichin lehmä ja hevonen, joilla ei nyt varsinaisesti vielä leikitä, mutta niiden avulla on myös opeteltu, miltä eläimet näyttävät ja miten ne ääntelevät. Äänistä lehmän muuuuuuu on ollut selvästi muita suositumpi. Sen onneksemme ja iloksemme kuulimme myös Haltialassa ihan aidolta lehmältä. 

Haltialan kotieläinpiha

Haltialan kotieläinpiha


Monta perinteistä eläintä

Poni, jolla lapset saivat Haltialassa ratsastaa, kiinnitti eniten Noelin huomion johtuen ehkä siitä, että se pyöri siinä ympärillä yhtenään muiden eläinten ollessa verkkojen tai aitauksien takana. Iloa riitti silti niistäkin. Kaikkiaan näimme seuraavat eläimet: 
  • possuja
  • kukkoja
  • vuohia
  • lehmiä
  • lampaita
  • hevosia
  • sekä muiden vierailijoiden koiria, jotka niin ikään kaupungissakin kiinnittävät kovasti Noelin huomion
Possu Haltialan kotieläintilalla

Kukko Haltialan kotieläintilalla

Kukko Haltialan kotieläintilalla

Vuohet Haltialan kotieläintilalla

Lehmä Haltialan kotieläintilalla

Lehmä Haltialan kotieläintilalla

Lampaat Haltialan kotieläintilalla

Hevonen Haltialan kotieläintilalla


Ensi kesänä uudestaan uusin kujein

Uskon, että palaamme Haltialaan joka kesä uudestaan niin pitkään, kuin Noelia suinkin kiinnostaa. Paikka on helposti saavutettavissa eikä sinne tarvitse varata edes puolta päivää aikaa. Korkeasaareen verrattuna, jossa kävimme myös hiljattain, eläimet näkee varmasti, eikä maksa mitään. Tietysti ajankäyttö riippuu siitä, kuinka paljon eläimiä ihmettelee, leikkipaikalla leikkii ja ruokaileeko. Käyntimme oli tänä kesänä suhteellisen nopea, sillä Noel ei vielä osaa kiinnostua pidemmäksi aikaa asioista, vaikka kaikki eläimet kauempana olevia lampaita lukuun ottamatta huomioikin. Me myös keinuimme ja kävimme tietysti kahvilassa teellä sekä korvapuustilla. Noel toki omilla naksuilla. Ensi kesänä aiotaan hypätä ponin selkään ja valloittaa leikkipaikka laajemminkin. Itse haluan testata ravintola Wanhan Pehtoorin ruokalistan hampurilaisen osalta. Ihanaa, että tällaisia perinteisiä paikkoja on vielä olemassa. 

Keinumassa Haltialan kotieläintilalla

Teellä ja korvapuustilla Haltialan kotieläintilalla

<3. Jennyfer