23. heinäkuuta 2020

Helsinki Outlet - Sekoillen ja shoppaillen

Jos nyt mitenkään ylipäätään olen ollut viikon päivistä kartalla vauvan kanssa kotona ollessa, niin viimeistään nyt olen aivan kujalla, kun ympärilläkin on vain lomailevia ihmisiä. Mitäpä väliä sillä päivällä. Tässä nyt kuitenkin ihan muutama päivä sitten oltiin ensimmäistä kertaa käymässä Helsinki Outletissä. Oltiin menossa sinne kerran aiemmin, mutta autoletka jonotti Kehä III asti, joten koukattiin sillä kertaa Ikeaan. Vaikka tälläkin kertaa parkkipaikka oli aivan täynnä autoja, vaikutelma Outlet kylässä oli hiljainen ja rauhaisa. Ihmiset olivat hyvin hajaantuneet eri liikkeisiin, eikä missään ollut mistään vinkkelistä katsottuna kerralla liikaa ihmisiä tai tungosta. 

Helsinki Outlet shoppailut

Kun äiti sekoilee

Minulla on sellainen ongelma, kun saan nukkua pitkät yöunet, niin olen jostain syystä sen seuraavan päivän ihan tokkurassa ja kujalla. Kirjoittelinkin siitä jo silloin, "Kun äiti sai nukkua liikaa", Noelin ollessa vajaa 2 kk ikäinen. Vaikka edelleen jatkuvilla yösyötöillä ja omilla kukkumisillani olisin kuinka väsynyt tahansa, ei pääni ole väsyneenäkään niin tahmainen, kun kunnon pitkien yöunien jälkeen. Tällä kertaa olin jälleen siinä tilassa. Olin nukkunut nykyistä normaalia pidempään. Instagramiin silloin päivittelinkin, kuinka puolessa välissä matkaa tajusin, etten ollut ottanut Noelille mukaan mitään. En niin yhtään mitään. En hoitoreppua, en vettä, en vaihtovaippoja, en välipalaa, en maitoa... Oli pakko kääntyä puolessa välissä matkaa takaisin hakemaan tarvikkeita, sillä olisimme reissussa varmasti muutamia tunteja. Onneksi matkaa on vain 20 km suuntaansa. Kävin pakkaamassa kotona repun ja pääsimme jatkamaan matkaa. 

Missä mun tee on? 

Mentiin ensimmäiseen liikkeeseen. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, olen pahimman luokan teefriikki. Niin nytkin minulla oli termosmukini mukana ja siellä erittäin vahva musta tee, jos se hieman auttaisi tokkuraista oloani. Mutta hetkinen, missäs se minun tee termokseni oikein onkaan? Se kulkee aina liikenteessä ollessa Noelin rattaiden mukitelineessä, mutta nyt se ammotti tyhjyyttään. Olin unohtanut sen autoon, takakonttiin, kun olin ottanut sieltä rattaita esille. Ei muuta, kun hakemaan, sillä en voinut millään olla ilman teetäni, jota en ennen kotoa lähtöä ollut aamun aikana ehtinyt juomaan lainkaan. 

Noelin lakki

Hetkinen, missä on Noelin lakki? Olin varma, että se oli hänellä päässä, kun nostettiin autosta rattaisiin. Vai oliko sittenkään? Ehkä se on jäänyt autoon. Ei. Kyllä se oli päässä. Aloin kiertämään rattaiden kanssa edelleen ensimmäistä myymälää ympäri rekkien väleissä, joissa olin kulkenut. Ei lakkia. Ehkä se on sittenkin autossa. Lähde katsomaan. Silmäilen matkalla myös ympäristön, jos se onkin tippunut matkalla ulos. Ei lakkia. Käyn läpi auton. Ei lakkia. Palaan liikkeeseen ja olen suuntaamassa kassalle kysymään, jos joku olisi sen löytänyt liikkeestä. En ehdi kassalle, kun myyjä huikkaa hyllyjen välistä, että lattialta löytyi jonkun pikkuisen lakki. Se on Noelin. 

Shoppailuja

Kierrellään liikkeitä ja vihdoinkin eteen tulee Marimekko. Kuten Instassa kirjoittelin, ehkä joku ihana löytö sieltä voisi auttaa olotilaan. Löydän klassisen Lyhythiha paidan pinkki-valkoisilla raidoilla ja ihanan vihreä-valkoisen pellava paidan Pieni Tiffanylle -kuviolla. Joudun jättämään ne kuitenkin kassalle odottamaan maksua, sillä minun rahapussi on jäänyt Noelin rattaisiin ja Noel sekä rattaat ovat isänsä kanssa toisessa liikkeessä. Käyn lunastamassa vaatteet ulos myöhemmin. Ulos lähtiessä huomaan rekissä vielä Pussukka mekon Muija -kuviolla raikkaan pinkillä pohjalla valkoisin kuvion. Jätän sen sinne, sillä en jaksa alkaa sovittamaan. Se jää kuitenkin kaivelemaan mieltäni. 






Noentäs se hoitoreppu ja ne naksut sitten

Päätetään pitää tauko ja syödä jäätelöt. Noelin vaippa vaatii kuitenkin vaihtoa ennen sitä. Löydetään sopivat wc tilat ja kun riisun Noelia huomaan, ettei sitä hoitoreppua ole missään. Just sitä hoitoreppua, joka me käännyttiin erikseen vielä kotoa hakemaan. Tällä kertaa se on jäänyt autoon. Juuri niin, autoon, josta kävin jo aiemmin hakemassa teen ja etsimässä sitä lakkia. En jostain syystä huomannut silloin siellä olevaa reppua. Noelin isä lähtee hakemaan repun ja saadaan homma päätökseen. Mennään jäätelölle. Minulle ei tulisi mieleenikään syödä jotakin niin, että Noel joutuis vain katselemaan herkutteluani vierestä, vaikka itse ei vielä jäätelöä voikaan syödä. Minulla on aina erilaisia naksuja mukana mm. kahvilatilanteita varten. Mutta ei nyt. Olin unohtanut kotona käydessäni hoitoreppua pakatessa just ne kotiin. Me syömme jäätelöt ja Noel saa maistaa pieniä paloja jäätelöiden mukana tulevia vohvelista olevia keksejä. 

Tinkimistä

Jatketaan shoppailua. Mennään Sketchersille. Olen mainoksia nähdessäni aina katsonut, että ovat hyvännäköisiä kenkiä, mutta en ole koskaan ihastunut liikkeessä käydessä yksiinkään. Nyt käy poikkeus. Löydän kokonaan mustat tennarit ja ne ovat todella mieleeni, niin silmille kuin jaloillekin. Poikkean vielä nurkkaukseen, jossa ilmoitetaan olevan viimeiset parit myynnissä. Silmiini osuu harmaa-valkoiset kengät, jotka niin ikään ovat aivan ihanat ja jalassa kuin ilmapatjat. Mielestäni kuitenkin -40% alennus oli niistä liian vähän ja päädyin valitsemiini mustiin. En ikinä harrasta minkäänlaista tinkimistä, sillä minusta se on jopa ärsyttävää, mutta jostain syystä heitän myyjälle jotain näihin kenkiin liittyen. Hän vastaa alennusprosenttia korottaen ja muutaman sanailun jälkeen heitän vitsillä, että voin ne viedä mennessäni, jos saan kaupanpäälle. Lopulta lähden liikkeestä kaksi kenkäparia rikkaampana, sillä myyjä antoi niistä toisista lopulta 70% alennuksen. 

Sketchers

Sketchers


Lisää kenkiä? 

Käydään Catmandoon liikkeessä ja heti sisälle mentyä innostun ruskeista nahkaisista purkkareista. Siis oikeesti, myynnissä on purkkareita? En ole nähnyt sellaisia vuosiin, ehkä sitten -90 luvun, kun itsekin niissä kuljin. Ihan mahtavaa. Ehkä tällaiset nostalgiset kengät pitäisi ostaa. Sillä kertaa jätän ne kuitenkin liikkeeseen ja lähden sieltä tummansiniset polvimittaiset stretch shortsit mukanani. 

Catmandoo shortsit

Catmandoo shortsit


Nukutusta kivassa paikassa

Päädytään Luhdan Outletiin. Siellä minua kiinnostaa erityisesti Icepeak, sillä olen jo vuosia tykännyt vaatteiden ulkonäöstä. Sovitan yhtä tummansinistä reisimittaista fleecetakkia, mutta se ei istu lainkaan päälleni. Löydän vastaavan punaisena, mutta vyötärömittaisena. -70% alennus saa sen tarttumaan mukaani. Tykkään pitää sen kaltaisia yläosia ulkoillessa ja ne toimivat myös hyvin kerrospukeutumisessa. Noel on väsynyt, eikä nukahda rattaisiin liikkeessä. Jätän shoppailut kesken ja lähden nukuttamaan häntä ulos työnnellen rattaissa pitkin Outlet kylää, joka on mielestäni kiva paikka. Jossain välissä syötin Noelille välipalan, mutta en nyt tarkemmin enää muista, mihin väliin se tapahtumissa osui.

Icepeak

Icepeak


Muija mukaan ja lääkärin kautta kotiin

Noelin nukkuessa päädyimme pizzeriaan syömään. Valitsemani pizza on ihan taivaallisen hyvää ja nälkäkin oli jo kova. Se Muija -kuvioinen pinkki pussukkamekko Marimekolla kaivelee edelleen. Syötyäni lähden ostamaan sen pois. Käydään nopeasti vielä muutamassa liikkeessä, sillä meillä alkaa olemaan hieman aikataulupaineita Noelin lähetyvän lääkäriajan kanssa. Hänellä on mökkireissumuistona tikku polvessa, jota en ole saanut kotikonstein pois, ja toisen jalan taipeessa syylän näköinen paise. Tikku on uloimmassa ihokerroksessa, eikä lääkärikään lähde rikkomaan sitä, ettei suotta tulehdu, sillä iho on edelleen tikusta huolimatta siisti. Se tulee itsestään ajallaan ulos. Paisekaan ei osoittaudu tarkemmilla tutkimuksilla syyläksi, vaan ruhjeeksi. Lääkäri kysyy onko mahdollista, että Noel on satuttanut itsensä siltä osin johonkin. Minua meinaa naurattaa, ai että onko mahdollisa? Jep. Äidin rakas vauhtihirmu. Mennään kotiin syömään ja minäkin todella ajoissa nukkumaan. Olihan päivä! 







<3.Jennyfer

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti