16. heinäkuuta 2020

Muratti - murheen kukka

Kun joskus vuosia vuosia sitten juttelin ystäväni kanssa kukkasista, totesin, että muratti on yksi lempikasveistani. Hän vastasi, ettei ikinä uskaltaisi sellaista itselleen ottaa, sillä se on murheen kukka. En ollut kuullut tätä sanontaa koskaan aiemmin, mutta se jäi asumaan visusti mieleeni. 

Muratti tikkailla


Muratti pussukkaruukussa
Siitäkin huolimatta, että murattia pidetään: 
  • murheen kukkana
  • kuoleman kukkana
  • epäonnen kukkana
  • kuollessaan uskottomuuden kukkana
olen muutaman sellaista kotiini laittanut. Pieni taikauskoisuus asuu minussakin, ja tätä kirjoittaessa hieman viiltää selkäpiitä. Ostin huhtikuussa kolme murattia, ja niistä enää yksi on hengissä. Kahdesta edesmenneestä sain vielä kurottua kasaan yhdistelmän parista hengissä olevasta oksasta, mutta ei aikaakaan, kun nekin kuolivat. En vielä antanut periksi, sillä se yksi voi kokoajan hyvin ja on edelleen elossa. Kaksi edellä mainitusta muratista kuoli samanlaisessa pussukkaruukussa, kuin se elossa oleva on, ja käytännössä niiden saama valon määräkin on identtinen. Menin siis ja ostin kesäkuussa vielä yhden uuden, mutta nyt kuukautta myöemmin sekin on mennyttä. Yhdessä ja samassa paikassa sekä ruukussa neljä kuollutta murattia kahden kuukauden aikana. Eiköhän murattitaipaleeni ollut siinä, vaikka kuinka rakastankin sen ulkonäköä. 

Muratti


Kuollut muratti
Yksi huhtikuussa ostettu muratti siis vielä mennä porskuttaa, eikä edes näytä hyytymisen merkkejä. Jos ja kun siitä joskus aika jättää, en aio hankkia tilalle uutta. On kuitenkin kummallista, miten täysin samanlaisissa ruukuissa ja käytännössä samassa tilassa olevat, täysin samanlaiset kasvit menestyvät näin eri tavalla. Toisessa kohdassa täytyy todella olla jotain vinksallaan. Taikauskoisuus meinaa jälleen nostaa päätään. Pitäisiköhän kuitenkin tuo yksikin hävittää? 

Muratti elossa


Edesmennyt muratti

<3.Jennyfer

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.